Arki digitalisoituu ja valmistavan teollisuuden haasteena tulevaisuudessa on löytää työntekijöitä, ylimmästä johdosta aina ”täpinätason” tehtävin, jotka hallitsevat uudet tekemisen tavat ja ymmärtävät liiketoiminnan murroksen. Perinteisesti teollisuudessa, niin insinööreillä kuin asentajilla, on tekniikka vahvasti hallussa, mutta nyt on muutettava tottumuksia.

Tähän haasteeseen pystytään vastaamaan vain uudenlaisella yhteistyöllä, jossa perinteiset yritys– oppilaitos–tutkimus–kehittäjä -raja-aidat ylitetään. Tämä ei tarkoita, etteikö yhä vielä siiloutunutta yhteistyötäkin tarvita. Tutuissa porukoissa valmiin yhteisen kielen, tavoitteiden ja osaamisen myötä päästään nopeasti konkreettisiin tuloksiin. Entistä tärkeämpää on samaan aikaan kuitenkin luoda yhteyksiä näiden siilojen välillä. Nyt kun yrityksissä on vihdoinkin herätty elinikäisen jatkuvan ketterän kehittämisen ja oppimisen haasteisiin, tutkimuksella ja oppimisen ammattilaisilla onkin loistomahdollisuus tulla ja tarjota toimintamalleja, oppimissisältöjä ja -ympäristöjä tähän kysyntään.

Haaste on iso ja kellään ei ole varaa jäädä poteroihin pitämään kiinni vain entisestä. Samaan aikaan kannattaa muistaa, että muutos ottaa aikansa. Käsillä oleva Digimurros vaikuttaa melkoisesti tapoihin, tottumuksiin ja vaatii aivan uudenlaista asennetta työhön ja elämään. Entistä tärkeämpää on ymmärtää ja hallita muun muassa seuraavia arjen ”ilmiöitä”:

Dialogi: Keskusteluissa jonkinmoisena ”sivistyneen” vuorovaikutuksen mallina dialogi on tunnustettu jo pitkään. Mutta voisiko ajattelumallia soveltaa myös työhön ja tekemisiin. Sen sijaan että kilpailemme keskenämme, voisimmekin huomioida paremmin toinen toisemme.

Luottamus: Eräs kokenut myyntimies valisti joskus viisaasti, että ”myynti on luottamuksen rakentamista”. Yhtä luontevasti tuon opin voi sovittaa yhteistyöhön, opettamiseen, viestintään ja vaikuttamiseen – lähes mille tahansa elämän alueelle.

Kokeilut ja ketteryys: Tulevaisuuden ideaalimaailmassa toivottavasti sekä palvelustaan maksava asiakas, että tuota palvelua tarjoava toimittaja hyväksyy paremmin epätäydellisyyden ja antaa tilaa virheistä oppimiselle. Lisääntyvän työn ilon kautta myös kuin huomaamatta työhyvinvointimme lisääntyy.

Usein ajatellaan, että työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää pitää työ ja vapaa-aika erillään toisistaan. Työn uusilon kautta toivottavasti tulevaisuudessa on mahdollista mielekkäällä tavalla lähentää näitä elämänalueita. Liekö jotain uutta tai sitten vain paluuta aikaan ennen teollistumisen luomaa tarkasti erilleen rajattua työ, huvi, kehittäminen ja oppiminen -aikakäsitystä.

Tulevaisuudessa valmistava teollisuus hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia dialogia ja luottamusta rakentaen tuottaessaan hyödykkeitä asiakaskunnalleen. Toiminta hyödyntää ketterästi kokeillen eri toimialojen toimivia ratkaisuja dialogissa asiakkaan kanssa. Aikakäsitys oppimisen, työn ja vapaa-ajan välillä on nykyistä joustavampaa.

Kirjoittaja: Timo Rainio : https://www.linkedin.com/in/timorainio/

Yritysten, oppilaitosten sekä tutkimus- ja kehittäjäorganisaatioiden yhteistyötä edistävä välivouhkaaja Tampereelta Hermia Groupista / Uudelta Tehtaalta.

Lue Timon artikkeli Digituumasta toimeen -valmistavan teollisuuden uuden tulemisen eväät.

lue virpi einola-pekkisen kirjoitus työ 2.0 -kirjoitus

lue timo hakkaraisen digitalisaation johtamisesta -kirjoitus

lue Jari jussilan teollisuusyritys ja some -kirjoitus