Mitä asiakkaat odottavat videovälitteiseltä kotihoidolta?

Onni Aallon videovälitteistä kotihoitoa käsittelevä pro gradu -tutkielma on julkaistu. Gradussaan Aalto käsittelee ikäihmisten odotuksia ja näkemyksiä ennen uudentyyppisen palvelun käyttöönottoa. Lue alta tutkielman tiivistelmä ja tutustu kokotekstiin Tampereen yliopiston TamPub-palvelussa.

Videoyhteys osana kotihoitoa: ikääntyneiden näkemyksiä videovälitteisestä vuorovaikutusteknologiasta

Väestön ikääntyminen tuottaa tarpeen tehostaa sosiaali- ja terveyspalveluita. Teknologia osana palvelun tuottamista voi vastata osaltaan haasteeseen. Selvitin tutkielmassani ikääntyneiden kotihoidon asiakkaiden näkemyksiä uudistuksesta, jonka tarkoituksena on korvata osa kotihoidon fyysisistä käynneistä videovälitteisellä vuorovaikutusteknologialla. Keskeisin tavoitteeni oli selvittää tämän rajatun kohderyhmän näkemysten taustalla ilmeneviä tekijöitä ja juuri tälle kontekstille ominaisia piirteitä. Havainnoin myös haastatteluprosessia.

Aineistoni koostui viidestä yksilöhaastattelusta, jotka keräsin osana Työsuojelurahaston rahoittamaa Terveydenhuollon työntekijät digimurroksessa. Yhteistyön ja asiakaslähtöisyyden uudet haasteet –hanketta. Haastateltavat olivat pienen kaupungin kunnallisen puolen kotihoidon palvelun piirissä asiakkaina olevia ikääntyneitä. Haastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluja, joiden keskeinen rakenne pohjautui Martin Fishbeinin & Icek Ajzenin perustellun toiminnan teoriaan, sekä osittain sen pohjalta muodostuneisiin teknologian hyväksynnän tutkimisessa käytettyihin malleihin. Täydensin teemoittelua ikääntyneitä ja teknologian hyväksyntää käsittelevällä kirjallisuudella. Analysoin aineistoa aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen, mikä mahdollisti lähtökohtaisesti myös uusien ja kontekstille ominaisten piirteiden havaitsemisen.

Analyysin perusteella ominaista tälle kohderyhmälle olivat teknologiaa ja erityisesti vuorovaikutusteknologiaa koskevan informaation ja käyttökokemusten puute. Tiedon lisääminen haastattelutilanteissa nousi tärkeään asemaan niin esitettyjen näkemysten kuin haastatteluprosessin kannalta. Muita näkemysten taustalla ilmeneviä tekijöitä olivat esimerkiksi elämäntilanteeseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyvät tekijät. Ominaista tutkimalleni kohderyhmälle oli myös se, että ikään liittyvät muutokset, kuten muistin heikkeneminen, saattavat vaikuttaa näkemyksiin teknologiasta. Mainitut tekijät ilmenivät eri tavoin myös suoraan käyttöön liittyvän puheen taustalla, kuten näkemyksinä laitteen vuorovaikutuksellisista eduista, toiveina helppokäyttöisyydestä, avun tarpeesta, sekä muun muassa laitteen käytöstä turvallisuutta lisäävänä laitteena. Laadullinen lähestymistapa mahdollisti tilannekohtaisen syventymisen esitettyihin näkemyksiin ja niiden taustalla ilmeneviin tekijöihin, määrällisen tutkimuksen yhteyksien havainnoimisen sijaan. Esimerkiksi toive teknologian helppokäyttöisyydestä ei liity vain ikääntyneisiin, mutta muistin heikkeneminen tai käyttökokemusten puute voivat ilmentää juuri tämän kohderyhmän kannalta ominaisia syitä tämän toiveen taustalla. Tutkimukseni osoittaa, että laadullinen tutkimus voi tuottaa tärkeää ja käytännöllistä tietoa. Käytännön työn kannalta tulisi keskittyä tiedon lisäämiseen perusteista lähtien, käyttökokemusten tarjoamiseen, sekä esimerkiksi käytännönläheisen avun antamiseen.

Kuva: Jonne Renvall 2017 /University of Tampere

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *