Pertti Haapala

Pertti Haapala

Huippuyksikön johtaja

Pertti Haapala on Suomen historian professori ja huippuyksikön johtaja. Hänen tutkimusalojaan ovat erityisesti sosiaalihistoria ja historiantutkimuksen metodologia. HEX:ssä hän tutkii sosiaalisia rakenteita eli yhteiskunnallisen kokemuksen ja kiinnittymisen edellytyksiä, sekä yhteiskuntatieteiden historiaa kansallisena identiteettinä.

Ville Kivimäki

Ville Kivimäki

Eletty kansakunta -ryhmän johtaja

Ville Kivimäki on tutkinut toisen maailmansodan ja rauhaanpaluun sosiaali- ja kulttuurihistoriaa, erityisesti traumaattisia sotakokemuksia ja niiden psykiatrista käsittelyä. Hän on hyödyntänyt työssään tunteiden historian, sukupuolihistorian ja saksalaisen kokemushistorian metodologiaa. Kokemushistorian huippuyksikössä Kivimäki johtaa Eletty kansakunta -tutkimusryhmää ja tutkii kansallisia väkivalta- ja stressikokemuksia 1900-luvulla.

Pirjo Markkola

Pirjo Markkola

Eletty hyvinvointivaltio -ryhmän johtaja

Pirjo Markkola on historian professori, jonka erityisaloja ovat sukupuolihistoria ja lapsuuden historia sekä luterilaisuuden ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion historiallinen suhde. Hän vastaa teemaryhmästä Eletty hyvinvointivaltio. Markkola tutkii oikeudenmukaisuuden ja epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia lastensuojelun historiassa. Toinen keskeinen tutkimusteema liittyy eletyn uskonnon merkitykseen pohjoismaisessa hyvinvointivaltiohistoriassa.

Raisa Maria Toivo

Raisa Maria Toivo

Eletty usko -ryhmän johtaja

Raisa Maria Toivo tutkii uuden ajan alun uskoa, sukupuolta ja perhettä. Hänen työnsä painottuu yhteisöllisen tai jaetun kokemisen ja yhteiskunnan rakenteen toisiaan tuottavan suhteen tarkasteluun. Työn sivujuonteet ulottuvat myös magian, taikuuden ja noituuden historiaan. Toivo on tällä hetkellä akatemiatutkija ja johtaa HEXin ”eletty usko” -ryhmää.

Johanna Annola

Johanna Annola

Tutkijatohtori

Tutkijatohtori Johanna Annola tarkastelee odotusten ja kokemusten välistä suhdetta ruohonjuuritason sosiaalihuollossa 1800- ja 1900-lukujen vaihteen Suomessa. Hän on kiinnostunut myös usko(nno)sta performanssina ja sen yhteydestä huoltotyön arkeen. Huippuyksikössä Annola lähestyy näitä teemoja kolmen tapaustutkimuksen kautta. Ensimmäisessä hän perehtyy valituksiin ja anomuksiin, joita köyhäinhoidon paikallistason toimijat lähettivät valtion köyhäinhoitoviranomaisille. Toinen tapaustutkimus käsittelee vapaakirkollisen turvakodin asukkaina olleiden ”huonomaineisten” naisten kokemuksia. Kolmas tutkimus keskittyy eletyn uskon ulottuvuuksiin varhaisen vapaakirkollisen liikkeen sisäpiirissä.

Rob Boddice

Rob Boddice

Rob Boddice tarkastelee elettyä kokemusta julkisesta terveydestä Britanniassa ja Amerikassa. Hänen viimeaikaisia teoksiaan ovat The Science of Sympathy: Morality, Evolution and Victorian Civilization (University of Illinois Press, 2016), Pain: A Very Short Introduction (Oxford University Press, 2017) ja The History of Emotions (Manchester University Press, 2018).

Minna Harjula

Minna Harjula

Yliopistotutkija

Yliopistotutkija Minna Harjula tutkii elettyä hyvinvointivaltiota kansalaisten ja paikallisten sosiaaliturvainstituutioiden kohtaamisena 1930-1980-lukujen Suomessa.  Tutkimus avaa arkipäivän näkökulman suomalaisen hyvinvointivaltion rakentumiseen ja legitimaatioon tarkastelemalla erilaisiin sosiaalietuuksiin sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvien kohtaamisten rakentamia kokemuksia yksilö-yhteiskuntasuhteesta. Aiemmissa tutkimuksissaan Harjula on tarkastellut vammaisuuden historiaa, terveyspolitiikkaa, terveyskansalaisuutta sekä poliittisen ja sosiaalisen kansalaisuuden kytköstä Suomessa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvulla.

Kirsi-Maria Hytönen

Kirsi-Maria Hytönen

Tutkijatohtori

Kirsi-Maria Hytönen on etnologian tutkijatohtori. Hän on tutkinut muun muassa talvi- ja jatkosotien ja rauhaanpalaamisen kokemuksia ja sukupuolihistoriaa sekä muistoja lastensuojelusta 1900-luvun Suomessa. Näistä näkökulmista lähtevänä hän kuuluu tutkimusryhmiin eletty hyvinvointivaltio ja eletty kansakunta. Tämänhetkinen tutkimusprojekti käsittelee kerrontaa sijaishuollossa vietetystä lapsuudesta ja sen merkityksestä elämänkerronnassa.

Mervi Kaarninen

Mervi Kaarninen

Yliopistonlehtori

Mervi Kaarninen tutkii lasten ja nuorten elinolosuhteita sekä lasten vanhempien välisiä suhteita 1900-luvun sota- ja kriisiaikoina. Kaarninen on julkaissut kirjoja ja artikkeleita lapsuuden, nuoruuden ja nuorisokulttuurin historiasta sekä koulutuksen sosiaalihistoriasta erityisesti sukupuolen näkökulmasta. Mervi Kaarninen toimii yliopistonlehtorina.

Sari Katajala-Peltomaa

Sari Katajala-Peltomaa

Yliopistotutkija

Yliopistotutkija Sari Katajala-Peltomaa tutkii myöhäiskeskiajan elettyä uskoa ihmekokemusten, rituaalien ja kertomusten kautta. Työn keskiössä ovat kysymykset siitä miten usko elettynä kokemuksena muokkasi arvioista ja normeista sosiaalista toimintaa – ja miten rituaalit ja narraatiot muokkasivat arvoja ja instituutiota. Tällä hetkellä työn alla ovat tulkinnat paholaisen riivauksesta ja eletyn uskon ja sukupuolen väliset kytkökset.

Heikki Kokko

Heikki Kokko

Tutkijatohtori

Tutkijatohtori Heikki Kokko tutkii modernin yhteisöllisyyden kokemuksellista rakentumista 1800-luvun puolivälin Suomessa. Laajemmin hänen tutkimuksensa nivoutuu informaatioteknologian kehityksen vaikutukseen modernin länsimaisen yksilö-yhteiskunta -suhteen muotoutumisessa. Tutkimus avaa näkökulman elettyyn kansakuntaan ja hyvinvointivaltioon tuomalla esiin prosessin, jossa paikallinen laajentui ylipaikalliseksi ihmisten ruohonjuuritason ajattelussa. Aiemmassa tutkimustyössään Kokko on tarkastellut modernin minuuden, suomenkielisen julkisuuden sekä identiteettien ja nationalismin historiaa. Hänen erityisiä tutkimusalojaan ovat käsitehistoria ja digitaalinen historia.

Kokko koordinoi HEX:ssä toteutettavaa digihistoriaprojektia Digitaalista Paikalliskirjetietokantaa.

Jenni Kuuliala

Jenni Kuuliala

tutkijatohtori

Tutkijatohtori Jenni Kuuliala on erikoistunut myöhäiskeskiajan ja uuden ajan alun lääketieteen sosiaalihistoriaan. Huippuyksikössä hän työskentelee “eletty usko” sekä “eletty hyvinvointivaltio” -ryhmissä, joissa hän tutkii parantamisen sekä terveys-, sairaus- ja vammaisuuskäsitysten liittymistä elettyyn uskoon. Hän on erityisesti kiinnostunut tavoista, joilla parantamisen käytännöt liittyivät, saivat tukea ja olivat konfliktissa eletyn uskon kanssa ja miten ne vaikuttivat aikakauden potilaskokemuksiin.

Kuulialan julkaisut käsittelevät vammaisuuden, pyhyyden, lapsuuden ja uskonnollisen parantamisen historiaa. Hänen väitöskirjaansa perustuva monografia Childhood Disability and Social Integration in the Middle Ages: Constructions of Impairments in Thirteenth- and Fourteenth-Century Canonization Processes (Brepols) ilmestyi vuonna 2006. Parhaillaan hän myös johtaa vammaishistorian popularisointihanketta.

Antti Malinen

Antti Malinen

Tutkijatohtori

Tutkijatohtori Antti Malinen on erikoistunut lapsuuden ja perhe-elämän historiaan. Hänen keskeisenä tutkimuskysymyksenään on, miten kriisiolot, muun muassa sodat, vaikuttavat perheiden ja lasten elämään, ja laajemmin yhteiskuntaan ja sen instituutioiden toimintaan. HEXissä Malinen tutkii miten lapset ovat kokeneet ja tuoneet julki ahdingon tuntemuksiaan 1900-luvun Suomessa, niin kirjoittamalla kuin piirtämällä, mutta myös käytöksellään ja kehollaan.

Malinen on kirjoittanut laaja-alaisesti ensimmäisen ja toisen maailmansodan jälkeisestä sosiaalihistoriasta, erityisesti kokemusten, tunteiden ja sukupuolen näkökulmasta. Tuoreessa tietokirjassaan hän tutki toisen maailmansodan jälkeisen lapsuuden kokemusta. Työn alla olevassa kirjassaan hän tutkii mitä ystävyyssuhteet merkitsevät lapsille ja heidän hyvinvoinnilleen.

Riikka Miettinen

Riikka Miettinen

Tutkijatohtori

Riikka Miettinen työskentelee tutkijatohtorina huippuyksikön kahdessa ryhmässä: eletty usko ja eletty hyvinvointivaltio. Hän tutkii mielisairauden ja vaivaishoidon sosiaalihistoriaa, ja erityisesti uskonnon, hyvinvoinnin ja mieleltään poikkeavien kokemusten yhteyksiä uuden ajan alun (n. 1550–1800) Ruotsissa ja Suomessa. Projektissa tarkastellaan yksilöllisiä ja yhteisöllisiä kokemuksia mielisairaudesta tai mielen poikkeavuudesta. Kiinnostuksen kohteina ovat yhteiskunnan sekä suku- ja paikallisyhteisöjen reaktiot ja tulkinnat, mielisairaiden uskonnonharjoitus ja uskonnollinen hoito sekä mieleltään poikkeavien asema, toimijuus, arki ja hoiva varhaismodernin ajan hyvinvointijärjestelmissä.

Miettinen on aiemmissa tutkimuksissaan käsitellyt itsemurhien historiaa, maaseudun tilattomia ja vaivaisia sekä uuden ajan alun Ruotsin ja Suomen sosiaali- ja oikeushistoriaa. Hänen väitöskirjansa (2015) käsitteli itsemurharikollisuutta ja itsemurhien oikeudellista käsittelyä 1600-luvun Ruotsissa.

Stephanie Olsen

Stephanie Olsen

Stephanie Olsen tutkii elettyä kansakuntaa brittiläisen imperiumin viitekehyksessä ja erityisesti lasten kasvatusta ensimmäisen maailmansodan aikana. Hän on kirjoittanut teokset Juvenile Nation: Youth, Emotions and the Making of the Modern British Citizen (Bloomsbury, 2014) ja Learning How to Feel: Children’s Literature and the History of Emotional Socialization, c. 1870-1970 (Oxford University Press, 2014) sekä toimittanut kokoelman Childhood, Youth and Emotions in Modern History: National, Colonial and Global Perspectives (Palgrave, 2015).

Curriculum vitae

Sami Suodenjoki

Sami Suodenjoki

Yliopistotutkija

Yliopistotutkija Sami Suodenjoki on erikoistunut työväenliikkeen, maaseudun protestien ja ruohonjuuritason poliittisen käyttäytymisen historiaan. HEX-projektissaan hän syventyy poliittisten mobilisaatioiden kokemusperustaan Suomessa ja Venäjän keisarikunnassa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Tutkimuskohteena ovat kansalaisten ja keisarillisten viranomaisten kohtaamiset, jotka valaisevat imperiaalista kokemusta ja sen kietoutumista kansallisiin ja luokkaidentiteetteihin. Suodenjoki tarkastelee myös kokemuksia paikallisdemokratiasta ja paikallisesta itsehallinnosta syventymällä kunnanvaltuustojen perustamiseen ja niistä käytyyn keskusteluun Suomen maaseudulla.

Tanja Vahtikari

Tanja Vahtikari

Tanja Vahtikari on aikaisemmissa tutkimuksissaan tarkastellut kulttuuriperinnön historiaa (ml. UNESCON maailmanperintö), toisen maailmansodan jälkeistä kaupunkihistoriaa sekä kaupunkien muistamisen kulttuureja. Huippuyksikössä hän kuuluu eletty kansakunta -ryhmään, jossa hän tutkii koettua kansallista kulttuuriperintöä 1900-luvulla, ts. kuinka kansakuntaa elettiin ja jäsennettiin suhteessa paikallisiin kulttuuriperintöihin ja historiakulttuureihin.

Affiliated members

 

Andrew G. Newby

Andrew G. Newby

Kone Foundation Senior Research Fellow

Andrew Newby on kansainvälisen historian ja erityisesti ”pitkän 1800-luvun” asiantutkija sekä Euroopan alue- ja kulttuurintutkimuksen dosentti. Hän keskittyy HEXissä Suomen nälänhätään 1860-luvulla erityisesti vertailevasta näkökulmasta. Tämänhetkisessä projektissaan Tampereen yliopiston tutkijakollegiumissa hän tarkastelee Suomeen 1850- ja 1860-luvuilla lähetettyä kansainvälistä apua.