Tampereen yliopiston HoPES-tutkimusyksikkö tähtää Suomessa vuosina 1750-1920 elänyttä väestöä, sen alueellisia elinolosuhteita ja resursseja koskevan historiallisen tietokannan luomiseen. Tutkimusyksikkö aloitti toimintansa syksyllä 2017. Laajaan väestöhistoriallisen aineistoon perustuva tietokanta on tarkoitettu tutkimusvälineeksi, jonka avulla historiantutkimuksen menetelmin kerättyä ja analysoitua tietoa voidaan hyödyntää monitieteisessä tutkimuksessa eri tieteenaloilla. Tietokannan rakentaminen toteutetaan yhteistyössä kansainvälisten ja kotimaisten yhteistyökumppaneiden kanssa.

HoPES on osa Tampereen yliopiston Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan (SOC) tutkimustoimintaa. Sitä koordinoi tutkijoista koostuva asiantuntijaryhmä.

Yksikkömme tukee Tampereen yliopiston strategista visiota monitieteisestä, korkeatasoisesta ja yhteiskunnallisesti vaikuttavasta tutkimuksesta. Sen tavoitteena on väestöhistoriaa ja elinolosuhteita koskevan tutkimuksen edistäminen.

Tietokanta jakautuu kahteen osioon, väestöhistorialliseen tietokantaan ja ihmisten elinolosuhteisiin keskittyvä tietokantaan. Väestötietokanta karttuu seurakunnittain. Valmistuttuaan tietokanta on avoin kaikille tutkijoille ja sen käyttöliittymää kehitetään yhdessä yhteistyökumppanien kanssa. Valmiin tietokannan käyttö edellyttää käyttöehtojen hyväksymistä .

 

Väestö

Yksikön tavoitteena on kerätä kattava, alueittain koottu väestötietokanta, joka perustuu vuosilta 1750–1920 säilyneeseen väestöhistorialliseen materiaaliin. Tärkeimmät ovat seurakunnittaiset rippikirjat ja historiakirjat (kastettujen, haudattujen, avioituneiden ja muuttaneiden luettelot. Hankkeessa toimitaan yhteistyössä Suomen Sukututkimusseuran (SSS) ja Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen (SSHY) kanssa. Kirkonkirjat tarjoavat meille paikan (seurakunnan, kylän ja talon), sukupuolen, iän, siviilisäädyn, ammatin ja jonkinlaisen sosioekonomisen aseman ja kuolinsyyn. Väestöhistoriallisen yksilöaineiston vertailu- ja taustamateriaaliksi muodostetaan pitäjä- ja seurakuntakohtainen tietokanta, joka sisältää vuosittaiset pitäjäkohtaiset tiedot väkiluvusta ja väestömuutoksista eli syntyvyydestä, kuolleisuudesta, avioliittoisuudesta ja muuttoliikkeestä.

Hankkeen yhteydessä muunnetaan tutkimuskäyttöön Tampereen yliopiston historian-oppiaineessa vuosina 1977-1980 kerätty MUULI-aineisto (muuttoliikeprojekti).

Tutkimuksen pilottialue on nykyinen Tampereen kaupungin alue (Tampereen Tuomioseurakunta sekä Harjun ja Messukylän seurakunnat). Väestöhistoriallinen tietokanta toteutetaan yhteistyössä Uumajan yliopiston väestön ja ikääntymisen tutkimuskeskuksen CEDARin ja sen hallinnoiman Ruotsin väestöhistoriallisen tietokannan (Demografiska databaset) kanssa.

 

Elinolosuhteet

Väestöhistorian kansainvälinen tutkimustilanne ja uuden tiedon tuottaminen edellyttää kahden muuttujan – Sosioekonomisen aseman ja maantieteellisen paikan – tarkempaa analyysiä. Käsitteiden sisältö täytyy pystyä purkamaan pienempiin osiin. Sosioekonomisen aseman kohdalla tämä tarkoittaa maaseudun väestömuuttujien monipuolisempaa analyysiä, sillä sadan peltohehtaarin tilan isäntä, emäntä ja perhe ovat yhteiskunnallisesti tyystin täysin eri maata kuin kahden peltohehtaarin tilan perheet. Asuinpaikan sijainti viljavalla alueella, lähellä valtatietä, kirkonkylän tienoilla tai lähellä kaupunkia muovaa perheen elämää eri suuntaan kuin kivisten peltojen viljeleminen periferiassa. Kattavaan analyysiin pääseminen edellyttää perhe- ja yksilökohtaista dataa sekä tietoa perheen asuinpaikan taloudellisista ja yhteiskunnallisista mahdollisuuksista.

Kylien ja talojen taloudellisen kantokyvyn muutosten tutkimusta varten tietokantaan määritellään talon maantieteellinen sijainti, sen suhde keskuksiin (kylä, kirkonkylä, kaupunki, lähin maantie), talokohtaiset manttaaliluvut, asutuksen ikä (kulttuurisen jatkuvuuden aspekti), maatalouden luonne, maaperä ilmastollisen kasvukauden pituus ja ajassa tapahtuvat muutokset.

Tietokannan tarkoitus on antaa analyysivälineitä erojen ja erilaisuuden havaitsemiseen. Pitäjät eroavat toisistaan, koska niiden sisällä eri kylät takaavat asukkailleen hyvin erilaisen elintason ja tulevaisuuden. Kylissä on myös taloudelliselta kantokyvyltään erilaisia taloja. Tietokannan avulla on mahdollista tutkia väestön kehitystä, kuten esimerkiksi odotettavissa olevaa elinikää taloittain sekä analysoida Pirkanmaan vauraimpien talollisten ja heidän perheiden odotettavissa olevaa elinikää suhteessa köyhempiin talonpoikiin, torppareihin, tilattomiin ja palkollisväestöön. Samalla saadaan purettua osiin kirkonkirja-aineiston sosioekonomiseen muuttujaan liittyvät ongelmat. Varallisuusmuuttujan ”kehittäminen” antaa paljon uusia mahdollisuuksia demografisen tutkimustiedon syventämiseen: miten huono sato tai kulkutaudit iskivät eri pitäjiin, kyliin, taloihin sekä sosioekonomisen muuttujan selkiyttämisen jälkeen yhteiskunnan eri kerrostumiin.

Tietokanta antaa mahdollisuuden toisaalta maaseutu–kaupunki -dikotomian, ja toisaalta vuorovaikutuksen tutkimiseen monitasoisesti muun muassa muuttoliikkeen kautta. Sen avulla maaseutupitäjät ja laajempien alueiden asutus voidaan purkaa asutuksen, kulkuyhteyksien ja talousmuotojen kautta hahmotettaviksi toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi, jossa keskukset, solmukohdat ja pitäjien väliset ylipaikalliset linkit sekä niissä tapahtuneet muutokset antavat uusia välineitä ajallisen muutoksen tarkasteluun. Edelleen tietokanta avaa mahdollisuuksia aiemmin yhteiskunnallisilta merkityksiltään tutkimatta jääneen isojaon ja uudisraivaamisen merkitysten ottamiseen tutkimuksen alle.

 

Pirkkalan, Lempäälän, Messukylän ja Vesilahden pitäjien kartta. Laatinut kartografi Hans Hansson (k. 1667). Karttaan on merkitty mm. Messukylän, Pirkkalan, Lempäälän ja Vesilahden emäkirkot sekä Teiskon ja Harjun kappelikirkot. Karttaan merkitty myös pitäjien rajat, vesistöt sekä kylät ja kartanot. Lähde: Kansallisarkisto