Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun sekä Ulkopoliittisen instituutin yhteistyössä toteuttama KOREHA-hanke tarkastelee yksilön mukautumiskyvyn, resilienssin, rakentumista osana suomalaisen yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminnan rahoittama hanke selvittää, miten yksilöiden kriisinkestokykyä voidaan yhteiskunnallisin keinoin parantaa ja arvioida sekä minälaista osaamista ja valmiuksia turvallisuusympäristön muutos vaatii yksilöiden resilienssin näkökulmasta eri väestöryhmät huomioiden.

Yhteiskunnat joutuvat nykyisessä globaalissa, monimutkaisessa ja vaikeasti ennakoitavassa uhkaympäristössä  vastaamaan uudenlaisiin haasteisiin ja kehityskulkuihin. Näihin uhkiin varautumiseksi ja niistä selviytymiseksi on tärkeää kehittää osana kokonaisturvallisuutta yhteiskunnan lävistävää kykyä mukautua uusiin tilanteisiin. Kriisien estämisen ohella on tullut entistä keskeisemmäksi kehittää yhteiskunnan ja yksilöiden kriisinsietokykyä, valmiuksia toimia tehokkaasti ja joustavasti poikkeustilanteessa sekä kykyä mukautua poikkeustilanteiden jälkeisiin olosuhteisiin ketterästi henkilökohtaisen toimintakyvyn säilyttäen.

KOREHA-hankkeen päätavoitteena on luoda malli resilienssin eri tasoista, jonka avulla yksilötason ja yhteiskunnan mukautumisvalmiutta voidaan seurata ja arvioida osana kokonaisturvallisuutta. Yksilöiden resilienssin yhteiskunnallista rakentumista tarkastellaan neljän toisiinsa kytkeytyvän tason kautta:

1. Yksilötaso: kansalaisten psyykkiset ominaisuudet, koulutuksen kautta hankittu sosiaalinen pääoma, välitön lähipiiri ja turvaverkot sekä näistä muodostuvat toimintavalmiudet.
2. Yhteisöllinen taso: osallistuminen ja sitoutuneisuus, sosiaalisten ja teknisten valmiuksien monimuotoisuus sekä kyky ketterään toimintaan; vapaaehtoistoiminta ja vertaistukiverkostot.
3. Institutionaalinen taso: luottamus yhteiskunnan keskeisiin instituutioihin, mukaan lukien maanpuolustustahto; kriittisen infrastruktuurin toimivuus häiriötilanteissa.
4. Kansainvälinen kytkeytyneisyys: kansainväliset riippuvuudet, yhteistyö ja globaalihallinta.

Resilienssin neljää yhteiskunnallista tasoa voidaan hahmottaa myös kuvana:

Resilienssin seuranta- ja arviointimalli perustuu analyysiin yhteiskunnallisesta resilienssistä sekä siihen vaikuttavista tekijöistä Suomen valtio- ja hallintokulttuurin, turvallisuuskäsitysten sekä näihin liittyvien vahvuuksien ja heikkouksien näkökulmasta. Seuranta- ja arviointimallia muodostettaessa kiinnitetään erityistä huomiota yksilöiden mukautumisvalmiutta parantaviin kyvykkyyksiin ja osaamiseen.

Hanke toteutetaan vuoden 2018 kuluessa.