Perusopetus ja toiselle asteelle siirtymä -osahanke koostuu seitsemästä osatutkimuksesta, jotka asettuvat viiden osatavoitteen alle.

 

 

 

 

TAVOITE 1: Alueellisten erojen selvittäminen

Osatutkimus 1.1. Alueellisten erojen kuvaaminen tuen tarjonnassa perusopetuksen osalta

Tilastokeskuksen erityisopetustilastoihin perustuva alueellisten erojen kuvaus tukea saavien oppilaiden osuuksien mukaisesti. Yhdeksäsluokkalaisten osalta kokonaiskuvaa täydennetään valtakunnallisen oppimaan oppimisen arviointitutkimuksen aineistolla vuodelta 2017 (N ≈ 10 000; Vainikainen ja Hautamäki (toim.), työn alla). Arvioinnin yhteydessä erityisopettajilta on kerätty tiedot oppilaiden saamasta tehostetusta ja erityisestä tuesta.

 

TAVOITE 2: Tuen toteutuspaikan merkitys

Osatutkimus 2.1. Tehostetun ja erityisen tuen toteutuspaikka yhdeksännellä luokalla

Vuoden 2017 valtakunnallisen oppimaan oppimisen tutkimuksen aineiston (N ≈ 10 000; Vainikainen ja Hautamäki (toim.), työn alla) analyysi opetuksen toteutuspaikan näkökulmasta. Vertailemme tuen toteutuspaikan mukaisia ryhmiä osoitetun osaamisen ja koulumenestyksen suhteen.

Osatutkimus 2.2. Erityistä tukea saavat oppilaat muun opetuksen yhteydessä ja erityisluokalla

MetrOP-seurantatutkimuksen aineiston analyysi – verrataan erityistä tukea saavia oppilaita (N = 860) opetuksen toteutuspaikan perusteella taustamuuttujittain ja osaamistehtävissä suoriutumista. Selvitämme kuinka eri tuen toteutuspaikoissa opiskelevat erityistä tukea saavat oppilaat eroavat toisistaan.

Osatutkimus 2.3. Erityisen tuen oppilaiden minäkäsityksen kehitys

Aineisto: MetrOP-seurantatutkimuksen aineisto (2011/7.lk – 2014/9. lk). Tarkastelussa mukana ainoastaan erityistä tukea saavat oppilaat (N = 180). Puolet valitusta oppilasta inklusiivisessa ja puolet pienryhmäopetuksessa.

Tarkastelun kohde: Lukemisen ja matemaattisen osaamisien sekä niitä vastaavien minäkäsityksen osa-alueiden kehittyminen eri ympäristöissä.

 

TAVOITE 3: Erityistä tukea saaneiden oppilaiden sijoittuminen toisen asteen opintoihin

Osatutkimus 3.1. Erityistä tukea saaneiden oppilaiden sijoittuminen toisen asteen opintoihin

Kuvaamme vuoden 2017 yhdeksäsluokkalaisten valtakunnallisen oppimaan oppimisen tutkimuksen aineiston ja yhteisvalintarekisterin tietojen pohjalta erityistä tukea yläkoulussa saaneiden oppilaiden siirtymäpolut toisen asteen opintoihin oppilaistotyypin mukaan. Vertaamme tukea saaneiden oppilaiden sijoittumista muun ikäluokan sijoittumiseen toiselle asteelle ensimmäisenä syksynä peruskoulun päättymisen jälkeen.

Toiseksi tarkastelemme, miten oppilaiden osaaminen, koulunkäyntiä koskevat asenteet ja kokemukset lähiympäristön tuesta ennakoivat onnistuneita siirtymiä eri maantieteellisillä alueilla.

 

TAVOITE 4: Valtionosuusjärjestelmän muutoksen vaikutukset

Osatutkimus 4.1. Valtionosuusjärjestelmän muutoksen vaikutukset

Tarkastelemme kuntien esi- ja perusopetuksen valtionosuusperusteissa vuodesta 2010 tapahtuneiden muutosten vaikutuksia kuntien erityisopetuksen ja vuodesta 2011 lähtien oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestelyihin. Selvitämme, oliko näillä muutoksilla vaikutusta kuntien erityisen tuen tarjontaan. Muutoksessa poistettiin erityisoppilaiden määrä yhtenä valtionosuuden määräytymisperusteena.

 

TAVOITE 5: Tukijärjestelyt

Osatutkimus 5.1. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestelyt perusopetuksessa

Viidennen osatavoitteen saavuttamiseksi lähetämme tukijärjestelyitä koskevan sähköisen kyselyn (vrt. Lintuvuori, 2015; Vainikainen, Thuneberg & Mäkelä, 2015) kaikille Suomen perusopetuksen rehtoreille ja koulunjohtajille. Kyselyssä keskitytään erityisesti tuen järjestelyjen nykytilaan, joita verrataan vuoden 2012 tilanteeseen.