Modulaarinen valmennusohjelma koostuu ammatillisista moduuleista ja niihin integroiduista suomen kielen moduuleista. Ammatilliset ja kielelliset moduulit limittyvät toisiinsa sekä ajallisesti että sisällöllisesti. Toisaalta ammatilliset ja kielelliset moduulit ovat itsenäisiä kokonaisuuksia, joilla on oma sisäinen logiikkansa ja etenemisjärjestyksensä.

Opetussuunnitelmat (lataa pdf-tiedosto)

Moduulijaon perusteet

Suomen kielen moduulijako pohjautuu ajatukseen lääkärin erilaisista rooleista kielenkäyttäjänä: asiantuntijana suhteessa potilaaseen, työyhteisön jäsenenä muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa ja myös oppijana ja oman ammattitaitonsa kehittäjänä. Näihin rooleihin pohjautuva jaottelu valittiin moduulijaon pohjaksi, koska siinä kielellinen näkökulma yhdistyy lääkärin työssä keskeisiin tilanteisiin ja sitä kautta ammatilliseen osaamiseen. Kaikissa moduuleissa pyritään harjoittamaan kielitaidon kaikkia osa-alueita (puhuminen, kuullun ymmärtäminen, tekstin ymmärtäminen, kirjoittaminen) aivan kuten käytännön tilanteissakin kielitaidon osa-alueita tarvitaan limittäin ja yhtä aikaa. Lääkärin ammatillinen kielitaito nähdään strategisena taitona, joka on sovellettavissa yhä uusiin, vaihteleviin tilanteisiin. Lääkärin erilaisiin rooleihin perustuvat ”osaamiskorit” ovat yksi tapa ryhmitellä näitä strategisia taitoja ja pyrkiä eroon ajatuksesta, että ammattilaisen kielitaito olisi tiivistettävissä tiettyjä kielenkäyttötilanteita varten erikseen opeteltavissa oleviin fraaseihin ja sanalistoihin.

Lääkärin rooli oppijana on haluttu nostaa erikseen esiin siksi, että toisenlaisista oppimiskulttuureista tuleville suomalaisessa koreakouluopetuksessa oppijalta vaadittava itseohjautuvuus ei välttämättä ole itsestäänselvyys. Oppijan aktiivinen rooli on välttämätön myös siksi, ettei laillistamiseen vaadittava kielitaidon minimitaso ei ole vielä riittävä täysipainoiseen ammatissa toimimiseen, ja siksi kyky kehittää omatoimisesti omaa kielitaitoa on tärkeä myös myöhemmän työuran ja Suomeen kotoutumisen kannalta.

Osaamistavoitteet

Koko valmennusohjelman opetussuunnitelma on laadittu osaamisperustaiseksi. Suomen kielen opetussuunnitelman pohjana on käytetty aiempien koulutusten opetussuunnitelmia (Doktor ja Sukkula), korkeakoulutuksen ammatillista suomi toisena kielenä -viitekehystä (Komppa ym. 2014) sekä kielitaidon eurooppalaista viitekehystä. Lisäksi lääkärin työn kielellisiä vaatimuksia on selvitetty työryhmän lääkärijäseniä haastattelemalla. Tällä tavoin määritellyt kielellisen osaamistavoitteet sijoittuvat eurooppalaisen viitekehyksen tasoille B1–C1.

Lääkärin roolit

  1. Lääkäri asiantuntijana

Puhuminen

    • hallitsee erilaisiin asiakas-, potilas- ja omaistilanteisiin sopivat aloitus- ja lopetustavat
    • tuntee nonverbaalisen viestinnän konventiot ja merkitykset erilaisissa kohtaamisissa
    • osaa varioida omaa viestintäänsä ja jäsentää puhettaan vuorovaikutustilanteen mukaiseksi
    • osaa selittää omaa toimintaansa potilaalle ymmärrettävästi
    • pystyy tiivistämään havaintonsa ja kuvailemaan arviota tarvittavista toimenpiteistä
    • osaa perustella tekemänsä johtopäätökset ymmärrettävästi
    • osaa antaa selkeitä ja ymmärrettäviä ohjeita mm. tutkimuksia ja jatkohoitoa varten
    • tietää tavat varmistaa tulleensa ymmärretyksi ja pyytää tarkennuksia tai selvennyksiä tarvittaessa
    • ääntää selkeästi

 

Kirjoittaminen

    • osaa käyttää kirjallisen dokumentoinnin ja kirjallisten dokumenttien sovittuja merkintätapoja
    • tuntee ohjeissa ja resepteissä käytetyt fraasit, lyhenteet, konventiot, mittayksiköt ym. ja osaa käyttää niitä
    • hallitsee yleiskielen oikeinkirjoituksen

 

Tekstinymmärtäminen

  • ymmärtää sähköposteja, tekstiviestejä tai muita viestejä ja osaa etsiä niistä keskeiset asiat
  • hallitsee lähetteiden, reseptien, hoitosuunnitelmien ym. kokonaisuuksia ja niiden välisiä yhteyksiä

Puheenymmärtäminen

    • ymmärtää erilaisia puhetyylejä ja murteita
    • tunnistaa ja ymmärtää kuvailuun liittyvät yleisimmät ilmaisut
    • osaa ylläpitää vuorovaikutusta esimerkiksi minimipalauttein
    • pystyy tekemään päätelmiä, johtopäätöksiä ja täsmentäviä jatkokysymyksiä kuulemastaan

 

2. Lääkäri työyhteisön jäsenenä

Puhuminen

  • hallitsee kielellisiä rekistereitä ja reagoi erilaisiin tilanteisiin sopivalla tavalla, esimerkiksi pystyy vaihtamaan puhetyyliään ammattijargonia puhuvasta tiiminjohtajasta myötäeläväksi potilaan kanssa keskustelijaksi
  • ymmärtää valtarakenteiden ja valtaetäisyyden vaikutuksen viestinnässä
  • pystyy sujuvaan sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja kykenee ylläpitämään small talkia, esimerkiksi osaa esitellä itsensä, tervehtiä ja kysyä kuulumisia
  • osaa keskustella kasvotusten ammatillisista asioista muodollisissa tilanteissa ja osaa kommentoida kuulemaansa, esimerkiksi kokous, konsultaatio, konferenssi, lääke-esittelyt, kontaktit asiantuntija- ja viranomaistahoihin
  • osaa keskustella ja kommentoida kasvotusten epämuodollisissa tilanteissa, esimerkiksi kahvihuone, juhlat ja työpaikan virkistystapahtumat
  • pystyy puhelinkeskusteluihin esimerkiksi potilaiden, kollegoiden, työyhteisön muiden jäsenten, sidosryhmien edustajien kanssa, hallitsee saman myös työyhteisönsä etäyhteyksien kautta

Kirjoittaminen

  • tulee hyvin ymmärretyksi kirjoittamallaan tekstillä ja hallitsee kirjoituksessaan riittävän oikeinkirjoituksen
  • hallitsee laajan yleisen ja ammatillisen sanavaraston sekä työpaikkakohtaisesti käytettävän sanaston
  • osaa kirjoittaa työssään tarvitsemat tekstit kuten palaverimuistion ja hoito-ohjeen
  • osaa kirjoittaa tiiviisti omasta osaamisestaan, esimerkiksi CV:n
  • osaa kirjoittaa erityyppisiä muodollisia ja epämuodollisia sähköpostiviestejä ja muita työyhteisössä käytettyjä viestejä

Tekstinymmärtäminen

  • ymmärtää työyhteisön jäsenenä tarvitsemansa tekstit, kuten palaverimuistiot ja hoito-ohjeet
  • ymmärtää työyhteisön viestejä, kuten ilmoitustaulujen viestit ja sähköpostit
  • ymmärtää ajanvarauskirjansa sisällön

Puheenymmärtäminen

  • ymmärtää kuulemaansa puhetta ammatillisista asioista muodollisissa tilanteissa, esimerkiksi kokous, konsultaatio, konferenssi, lääke-esittelyt, kontaktit asiantuntija- ja viranomaistahoihin
  • ymmärtää kielellisiä rekistereitä ja reksiterinvaihdoksia sekä muodollisissa että epämuodollisissa tilanteissa, esimerkiksi oman alueen murretta
  • ymmärtää pääkohdat työyhteisön vilkkaastakin suomenkielisestä puheesta, esimerkiksi kahvihuonekeskusteluissa ja muissa työyhteisön epävirallisissa keskusteluissa
  • osaa havainnoida nonverbaalia viestintää ja pyrkii aktiivisesti oppimaan myös sitä

3. Lääkäri oppijana

Puhuminen

  • osaa keskustella ja neuvotella ammatillisista asioista, esittää ja kommentoida vaativia ajatuskulkuja ja kytkeä sanottavansa toisten puheenvuoroihin
  • pystyy osallistumaan aktiivisesti eri aihepiireistä käytävään keskusteluun, esittämään näkemyksiään ja puolustamaan niitä
  • hallitsee kysymys- ja tarkistusstrategioita kielenkäytön ongelmatilanteissa ja osaa hyödyntää ongelmia ja niiden ratkaisuja kielitaitonsa kehittämisessä
  • osaa keskustella kielestä, selostaa kielenkäyttöön liittyviä ilmiöitä ja hakea ratkaisua kielellisiin pulmiin keskustelun avulla
  • osaa reflektoida kielenkäyttöään, panna merkille tekemänsä virheet ja korjata ne tarvittaessa
  • on harjaantunut ottamaan aktiiviseen käyttöön työssä oppimiaan uusia fraaseja ja sanoja

Kirjoittaminen

  • osaa kirjoittaa selkeitä ja yksityiskohtaisia tekstejä sekä yleisluonteisista että ammatillisista aihepiireistä
  • osaa kirjoittaessaan ilmaista tietoja ja näkemyksiä tehokkaasti, kehitellä argumentteja systemaattisesti sekä kommentoida muiden näkemyksiä
  • osaa jäsentää asiantuntemustaan ja oppimistaan mm. laatimalla esitelmiä, selostuksia, muistiinpanoja ja yhteenvetoja
  • osaa yhdistellä tai tiivistää eri lähteistä poimittuja tietoja omaan tekstiin ja käyttää apuvälineitä (sanakirjoja, tietokantoja, hakukoneita)
  • osaa systemaattisesti kartuttaa ja jäsentää sanavarastoaan (osaa sanastonhallinnan strategioita)

Tekstinymmärtäminen

  • ymmärtää sekä yleisiä (sanoma-, verkko- ja aikakauslehdet) että ammatillisia tekstejä (ammattilehtiä, raportteja, tieteellisiä artikkeleita ja tutkimuksia, verkkosivustoja)
  • pystyy hyödyntämään työssä tarvittavia ammatillisia tekstejä (Käypä hoito -suosituksia, lähetteitä, epikriisejä, konsultaatiovastauksia)
  • osaa käyttää tarkoituksenmukaisia lukutekniikoita, -strategioita (silmäilevä, päättelevä lukeminen) ja apuvälineitä (tietokannat, sanakirjat, hakukoneet) vaativien tekstien lukemiseen
  • pystyy tunnistamaan tekstin tarkoituksen, piilomerkitykset ja arvioimaan tekstiä kriittisesti
  • pystyy yhdistämään käsitteellisiä tietoja monimutkaisista, erityylisistä teksteistä, tiivistämään ne ja tekemään niistä johtopäätöksiä (diagnoosit, hoitosuunnitelmat, ohjeet); osaa soveltaa lukemaansa toiminnassaan ja viestinnässään

Puheenymmärtäminen

  • osaa havainnoida kielellisten keinojen käytön vaihtelua erilaisissa tilanteissa (eri-ikäiset puhujat, sosiaalinen tausta, murre, muodollisuusaste)
  • sietää epävarmuutta kielenkäytössä; osaa poimia pääkohdat puheesta silloinkin, kun ei ymmärrä sitä kokonaan
  • osaa ennakoida puheen sisältöä oman aikaisemman tietonsa perusteella
  • osaa päätellä ääneen lausumattomia asenteita ja sosiokulttuurisia viitteitä sekä arvioida kriittisesti kuulemaansa
  • osaa havainnoida nonverbaalia viestintää ja pyrkii aktiivisesti oppimaan myös sitä