Koulutusmallin suunnittelussa on hyödynnetty suomalaista ja kansainvälistä tutkimustietoa maahanmuuttajalääkärien integroitumisprosessista (esim. Haukilahti, Virjo & Mattila 2012; Kyhä 2006; Aalto ym. 2013) ja kielitaitotarpeista. Mallin suunnittelu perustuu erityisalojen tutkimussuuntaukseen (language for specific purposes, ks. esim. Douglas 2000), jossa huomioidaan kielitaitotarpeiden ja ammatillisen osaamisen tarpeiden yhteen lomittuminen mutta toisaalta myös erillisyys. Koulutusmalliin kuuluu koulutuspolun alkuvaiheessa diagnostinen testi, jonka avulla kielitaitoa, ammatillista osaamista ja niiden suhdetta on tarkoitus testata.

Koulutusmallin alkutesti

Alkutestissä hyödynnetään samaa nelikenttäajatusta, johon koko koulutusmalli perustuu. Se perustuu ajatukselle, että kielitaito voi olla hyvä, vaikka ammatillisessa osaamisessa on puutteita ja päinvastoin. Testi pyritään laatimaan siten, että sen läpäistäkseen osallistuja tulee olla lääkärin tai hammaslääkärin koulutus.

Koulutukseen tulevien lääkäreiden jako nelikenttämallin mukaisiin ryhmiin perustuu alussa tehtävään kartoitukseen, jossa testataan yhdellä testillä lääketieteellistä perusosaamista sekä suomen kielen hallintaa. Testissä on tehtäviä, jotka painottuvat joko lääketieteelliseen osaamiseen, suomen kieleen tai molempiin. Alkutestin tehtävätyypit ovat:

  • Anatomiasanastotehtävä: Mittaa suomenkielisen perusanatomiasanaston hallintaa.
  • Lääkärin anatomianhallintatehtävä: Mittaa tarkkaa anatomiatietoutta suomeksi, latinaksi tai englanniksi
  • Monivalintatehtävä: Mittaa lääketieteen perustietojen hallintaa, edellyttää suomenkielisten peruskäsitteiden tuntemusta
  • Tekstinymmärtämistehtävä, cloze-testi, jossa tekstiin pitää lisätä puuttuvia sanoja ympäröivän tekstin avulla päättelemällä: Mittaa suomenkielisen tekstin luetunymmärtämistaitoa
  • Case-tehtävät: Mittaa lääkärin reagointia ja ilmaisua
  • Kirjoittaminen: Mittaa suomenkielisen tekstin tuottamistaitoa sekä sisällön lääketieteellistä paikkansapitävyyttä
  • Haastattelu (suositeltava): Mittaa suullista kielitaitoa

Tehtävät arvioidaan sekä lääketieteellisen perusosaamisen että suomen kielen taidon kannalta. Lääketieteellisessä osaamisessa hyväksytyn arvion rajana on se, mitä oletetaan kaikkien lääkärintutkinnon suorittaneiden henkilöiden hallitsevan. Suomen kielen osalta hyväksytyn arvion rajana on, että pystyy tuottamaan sellaisia vastauksia, jotka osoittavat lääketieteen perusteiden hallintaa. Arvioinnissa on käytetty mallina laillistamiskuulusteluista tehtyä kielitaidon arviointitutkimusta, jossa lääketieteellisen arvioinnin rinnalle toteutettiin myös kirjoitustaidon arvio (Tervola ym. 2015). Näiden arvioiden perusteella osallistujalle laaditaan osaamisprofiili, jonka perusteella hänelle suositellaan tietynlaista osaamisen täydentämistä tai ohjataan eteenpäin.

Alkutestin suunnittelussa testiluonnosta esitestattiin vapaaehtoisella maahanmuuttajalääkärien ja ‑hammaslääkärien joukolla. Esitestauksen perusteella alkutestin laajuutta, tehtävätyyppejä ja arviointia säädettiin täsmällisemmäksi. Alkutestiä on käytetty hankkeessa toteutetuissa pilottikoulutuksissa onnistuneesti, ja testiä muokataan jatkuvasti siitä kertyvän informaation perusteella.

Alkutesti on suunniteltu toteutettavaksi ensimmäisen yhdistetyn moduulin 1A yhteydessä. Testiin ja koulutuksiin osallistumisen edellytyksenä on Yleisten kielitutkintojen keskitason kokeen suorittaminen vähintään tasolla 3. Alkutestin tavoitteena on sen perusteella määrittää, mihin nelikentän osaan osallistuja kuuluu. Tämä tieto auttaa osallistujien ohjaamisessa valitsemaan modulaarisesta koulutusmallista itselleen sopivimmat moduulit. Testin tulosten perusteella tehtävää osaamisen profilointia voidaan käyttää hyödyksi myös lääkärin työharjoittelussa; Se tarjoaa työnantajalle tietoa henkilön osaamisesta niin lääketieteen kuin suomen kielenkin osalta ja edesauttaa osaltaan työharjoittelun parempaa hyödyntämistä niin työpaikan kuin harjoittelijankin näkökulmasta.