Suomen sisällissodan intermediaaliset esitykset -aineistotyöpaja, perjantai 16.2.2018

Suomen sisällissodan intermediaaliset esitykset

 

Aineistotyöpaja järjestetään pe 16.2. Pinni B:n salissa 4075 COMS-tiedekunnan tiloissa klo 12–16.

Tapahtumasivu: https://research.uta.fi/narrare/sisallissota-aiheinen-aineistotyopaja-perjantai-16-12


Intermediaalisuuden käsitettä on usein käytetty tutkittaessa eri esittämisen tapojen yhdistelmiä (kuten elokuvan kuvaa ja ääntä) tai siirtymiä eri taiteenmuotojen välillä (miten esimerkiksi kirjallisuus muuntuu elokuvalliseen tai musiikilliseen muotoon tai toisin päin). Intermediaalisen tutkimuksen voi myös ymmärtää yksittäisen taiteenmuodon kuten kirjallisuuden lukijassaan herättämien mielikuvien tarkasteluna. Miten lukija kokee lukemansa sanat, tai sanat ja kuvat, ja mitä ne saavat hänet mielessään kuvittelemaan? Entä miten lukija sanallistaa kuvitelmansa ja kertoo niistä muille, ja kenen äänellä hän tällöin puhuu?

 

Aineistotyöpajamme materiaalit koostuvat valikoimasta Suomen sisällissodan intermediaalisia esityksiä. Lähtökohtamme on, että eri esittämisen tavoilla ja taiteenmuodoilla on omat välinemääräiset (medium-specific) piirteensä, jotka tulee ottaa tarkastelussa huomioon. Sanoin esitetty kirjallisuus ja sanoista ja kuvista koostuva sarjakuva koetaan toisistaan poikkeavin tavoin, ja nämä kaksi esittämisen tapaa hyödyntävät erilaisia kerronnallisia ratkaisuja. Suomen sisällissodan intermediaalisten esitysten analysointi auttaa hahmottamaan niiden retorisia vaikutuskeinoja ja tulkinnallisia ehtoja.

 

Päivän työskentelyä johtavat Äärimmäiset kokemukset ja sanallistamisen haaste -hankkeen neljä tutkijaa, joiden aineistot on kuvattu alla.

 

Tommi Kakko

Suomen rahapajan tilaama ja muotoilija Ilkka Suppasen suunnittelema juhlaraha aiheutti Suomi 100 -juhlien lähestyessä suuren kohun. YLEn haastattelema sarjakuvataiteilija Ville Ranta sanoi (25.4.2017), että olisi itsekin voinut käyttää sisällissodan teloitusteemaa työssään, “mutta vain pilapiirtäjänä”. Kolikko vaikutti Rannasta “hipsterivitsiltä” ja rohkeasti suunnitellulta sarkastiselta kuvalta, joka saattoi myös olla onnistuneesta provokaatiostaan huolimatta “vahinko”. Työpajassa tarkastellaan satiirin ja intention suhdetta sekä satiirin tapoja ottaa osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Lisäksi pohditaan uusvilpittömyyttä ja satiiria graafisessa suunnittelussa ja taiteessa.

 

Leena Romu

Leena Romun johdatuksella tutustutaan siihen, miten kuvaa ja sanaa kerronnassaan yhdistävä sarjakuva välittää sisällissotaan liittyviä kokemuksia. Romu esittelee tekeillä olevan väitöskirjansa metodin sarjakuvakerronnan kokemuksellisuuden analysoimiseen. Tämän jälkeen työpajan osallistujat pääsevät analysoimaan Satu Lusan Rauha ja sota -sarjakuvateosta (2008), joka keskittyy kuvaamaan Humppilan kunnan tapahtumia vuonna 1918.

 

Hanna Samola

Mervi Kantokorpi vertaa Jenni Linturin romaania Malmi, 1917 (2013) elokuvaan Helsingin Sanomissa julkaistussa arvostelussaan (26.10.2013). Hän mainitsee, että teoksen dialogit on upotettu ”varmasti leikattuihin kohtauksiin” ja kertoo ihmettelevänsä, jos Linturin romaanista ei tehdä elokuva-adaptaatiota. Linturin romaani kuvaa sisällissotaa edeltävää syksyä ja eri väestöryhmien välisiä jännitteitä. Mikä teoksen kerronnassa luo vaikutelman elokuvallisuudesta ja elokuvalle tyypillistä ratkaisuista? Irina O. Rajewsky luonnehtii intermediaalista viittausta medioiden väliseksi viittaukseksi, jossa esimerkiksi kaunokirjallinen teksti käyttää elokuvalle tyypillisiä tekniikoita. Työpajassa keskustelemme siitä, miten ja millaisin käsittein kaunokirjallisen tekstin elokuvallisuutta voi analysoida.

 

Jarkko Toikkanen

“Erilaisten syiden takia emme aina saa sanotuksi tai kuvailluksi, mitä tarkoitamme; viivoista muodostuu kuva tai sanoista lause, mutta sen merkitys jää epäselväksi.”

Heikki Marila kuvaa esseessään “Apokalyptisiä kuvia: viisi tapaa käsitellä sisällissotaa kuvataiteessa” helsinkiläisessä Galerie Forsblomissa vuonna 2016 pitämäänsä sisällissotanäyttelyä. Kirjasta Toistemme viholliset? Kirjallisuus kohtaa sisällissodan (2018) löytyvä essee ei sisällä kuvia, joten lukija kuvittelee, miltä Marilan maalaukset näyttävät niiden kuvausten ja luomisprosessin sanallistamisen perusteella. Aineistotyöpajan osuudessa Jarkko Toikkanen esittelee ja soveltaa retorista intermediaalisen tutkimuksen menetelmää, joka selvittää, miten lukijan sanojen lukemiseen perustuva visuaalinen kokemus poikkeaa maalausten katsomiseen perustuvasta kuvien tulkinnasta.


Materiaalit jaetaan osallistujille etukäteen ennen työpajaa, joten ilmoittaudu mukaan pe 9.2. mennessä, jarkko.toikkanen[at]uta.fi.

 

Tapahtuman järjestävät Äärimmäiset kokemukset ja sanallistamisen haaste -hanke ja monitieteisen kertomuksen tutkimuksen keskus Narrare.

Share

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *