Verkkokeskustelut haastavat kaupunkisuunnittelun muuttumaan vuorovaikutteisemmaksi

Lisää kaupunkia Helsinkiin -Facebook-ryhmä on herättänyt paljon keskustelua kaupunkitutkijoiden, -suunnittelijoiden ja muiden asiantuntijoiden keskuudessa. Toiset ylistävät ryhmää demokraattisena keskustelupaikkana, ja toiset taas pitävät sitä poliittisen lobbauksen areenana. Miten kommunikatiivisen suunnittelun teoria ottaa huomioon verkossa tapahtuvan keskustelun ja mitä kaupunkisuunnittelija siitä ajattelee?

Jonas Sjöblomin ja Annaliina Niitamon Yhdyskuntasuunnittelu-lehdessä julkaistu artikkeli tarkastelee, miten Helsingin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkisuunnittelijat kokevat verkkokeskustelut ja LKH-ryhmän osana työtään ja kysyy, voiko yhteistyötä tiivistää verkossa toimivan aktiivisen kansalaisryhmän kanssa. Keiden ääni ryhmässä kuuluu ja miten suunnittelijan tulisi itse ottaa osaa verkkokeskusteluun? Tutkimuksessa analysoidaan kaupunkisuunnittelijoille lähetetyn kyselyn vastauksia kommunikatiivisen suunnitteluteorian viitekehyksessä ja pohditaan kaupunkisuunnittelijoiden ja LKH-ryhmän suhdetta organisaatiotutkimuksesta lainatun yhteistoiminnan käsitteen avulla.

Tutkimuksen tulosten mukaan yhteistoiminta asettuu yhteydenpidon (“communication, networking”) asteelle. Kaupunkisuunnittelijat seuraavat ryhmää aktiivisesti, mutta vain harva osallistuu itse keskusteluun. Ryhmän suurimpana hyötynä kaupunkisuunnittelijat kokevat ajankohtaisen kansalaiskeskustelun kartoittamisen, ja yhteistoiminnan syventämisen esteinä nähdään ryhmän poliittisuus, homogeenisuus ja ulossulkeva keskustelukulttuuri. Miespuoliset kaupunkisuunnittelijat osallistuvat ryhmän keskusteluun aktiivisemmin ja suhtautuvat siihen myönteisemmin kuin naispuoliset suunnittelijat. Itseorganisoituvat sähköiset osallistumismuodot haastavat perinteisiä organisaatioita muuttumaan ja tulemaan uusille areenoille.

Share