2.4 Perehdytys

Uuden lääkärin perehdytys on aina pitkä prosessi. Se alkaa työhöntulohaastattelusta ja jatkuu kunnes lääkärin työympäristö ja työtehtävät ovat tuttuja ja työ sujuu käytännössä hyvin.

Kaikille aloitteleville lääkäreille on hyvä nimetä henkilökohtainen ohjaaja. YEK-vaiheessa ja erikoistumisvaiheessa olevalle ohjaajan nimeäminen on pakollista.

Maahanmuuttajalääkärin perehdyttämiseen lisähaastetta tuo rajallinen kielitaito, suomalaisen työyhteisön toimintatapojen oppiminen ja työyhteisön kulttuuriin sopeutuminen. Siksi hyvään perehdytykseen kannattaa panostaa.

Hyviä käytäntöjä perehdytyksessä:

  • annetaan realistinen kuva työtehtävistä, palkkauksesta ja työtehtäviin käytettävästä ajasta mahdollisimman selkeästi
  • lähetetään työpaikan tärkeimmät kirjalliset ohjeet ja käytännöt uudelle työntekijälle jo ennen työsuhteen alkua
  • laaditaan kirjallinen perehdytyssuunnitelma tai lukujärjestys esimerkiksi kahden ensimmäisen viikon ajalle
  • nimetään työssä ohjaava lääkäri ja sovitaan hänen kanssaan tapaaminen heti työsuhteen alettua
  • sovitaan ohjaustapaamiset ja kirjataan ne kalentereihin

Lisäksi:

  • otetaan uusi työntekijä alusta lähtien mukaan muun henkilökunnan tapaamisiin arjessa (kahvihetket, yhteiset kokoukset)
  • tiedotetaan tulijalle työpaikan normaaleista koulutuksista ja lääkärikokouksista
  • annetaan ohjeet työhöntulotarkastuksesta, sairauspoissaoloista ilmoittamisesta ja työterveyshuoltoon hakeutumisesta
  • osallistetaan myös muu henkilökunta kuin lääkärit maahanmuuttajalääkärin perehdytykseen.

Uuden lääkärin voi aluksi antaa tutustua työyhteisön toimintaan myös muiden työntekijöiden työhön tutustumalla. Lääkärin käytännön työhön tutustumisessa auttaa jos uusi tulija voi seurata kokeneemman kollegan työskentelyä edes lyhyen aikaa.

Ohjaus

Maahanmuuttajalääkärin ohjaajaksi kannattaa valita mahdollisimman kokenut ohjaava lääkäri. Lisähaastetta ohjaukseen tuo usein kielitaidon puute sekä suomalaisen työkulttuurin oppiminen. Ohjaustapaamiset toimivat yhtenä perehdytyksen tärkeänä lenkkinä. Siksi ohjaamiseen kannattaa panostaa alusta alkaen.

Alussa ohjaajan kanssa on hyvä käydä läpi hyvin käytännönläheisesti työtehtävät, työajat, ruokatauot ym. käytännön seikat. Ohjaajan tärkein tehtävä on ohjata kliinistä työskentelyä, ja hän toimii myös ammatillisen kasvun tukena. Ohjaajan kanssa sovitaan säännölliset tapaamiset molempien kalentereihin.

Maahanmuuttajalääkärin on tärkeää saada säännöllisesti palautetta työstään. Palautteenannon yhteydessä sovitaan konkreettisista tavoitteista. Ohjaamisen apuna voi terveyskeskuksessa käyttää esimerkiksi YEK-vaiheen lokikirjaa soveltuvin osin.

Ohjaamisen käytännöistä kerrotaan tarkemmin luvussa 3.4. Apuna ohjauksessa voi käyttää esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin yhdeksän kuukauden terveyskeskuskoulutusjaksoa varten laadittua lokikirjaa (pdf).