Terveydenhuollon tai sosiaalihuollon toimintayksikön on nimettävä laillistamisprosessissa olevalle maahanmuuttajalääkärille ohjaajaksi laillistettu lääkäri, jolla riittävästi käytännön kokemusta. Ohjaajan velvollisuutena on seurata, ohjata ja valvoa maahanmuuttajalääkärin toimintaa, puuttua mahdollisiin epäkohtiin välittömästi ja keskeyttää toiminta heti, jos potilasturvallisuus vaarantuu. (Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä 3 f § (28.4.2011/377))

Maahanmuuttajalääkärillä on oikeus saada henkilökohtaista ohjausta toimiessaan lääkärin tehtävissä ennen laillistamiskuulustelujen suorittamista. Henkilökohtaista ohjausta jatketaan kuulusteluiden jälkeenkin, jos lääkäri on ilmoittautunut johonkin yliopistoon YEK- tai erikoislääkärikoulutukseen.

Ohjauksen tulee olla säännöllistä (noin tunti viikoittain), ja ainakin osan ohjauksesta tulee olla henkilökohtaisesti toteutettavaa. Tämä kannattaa ottaa huomioon työlistojen suunnittelussa, jotta ohjaajalla todella on aikaa käytettäväksi ohjaustyöhön.

Ohjaavan lääkärin on hyvä hankkia pedagogista osaamista. Ohjaajakoulutusta antavat esim. Duodecim ja sairaanhoitopiirit. Pedagogisia opintoja voi suorittaa useissa avoimissa yliopistoissa. Yleislääkärin ohjaajille on ilmestynyt vapaasti netistä ladattavissa oleva opas (Ohjauksessa osaamista, oivallusta ja onnistumisen iloa (pdf)). Myös Nuorten lääkäreiden yhdistys ja työterveyslääkärit ovat julkaisseet ohjaajan oppaita. Oppaissa on ohjeita ja käytännön vinkkejä ohjaustilanteisiin.

Yleispäteviä ohjeita ohjaukseen on vaikea antaa, koska ohjattavien taitotaso vaihtelee, mutta joitakin pääperiaatteita voidaan kuitenkin esittää.

Ohjauksen kolme pääperiaatetta:

  1. Tavoitteet selviksi

Jokaiselle työskentelyjaksolle on hyvä miettiä tavoitteet yhdessä. Tavoitteiden on hyvä olla mahdollisimman konkreettisia, esimerkiksi oppia tekemään keskeinen toimenpide tai kirjoittamaan lausunto. Myös yleisempiä tavoitteita voi jaksolle asettaa, esimerkiksi oppia lähetteiden tekemisen periaatteet tai kirjallisen hoitosuunnitelman tekeminen. Tavoitteille on hyvä määrittää arviointitapa ja -ajankohta, jotta tiedetään milloin tavoite on saavutettu.

  1. Tilaisuuksia oppimiseen

Vastikään työuransa suomalaisessa terveydenhuollossa aloittaneella lääkärillä on valtavan paljon opittavaa. Oppiminen kannattaa aloittaa yksinkertaisemmista tehtävistä ja edetä haasteellisuutta koko ajan lisäten.

Kollegan työhuone on hieno oppimisympäristö. Alussa toisen työtä seuraamalla oppii, miten suomalainen lääkäri käytännössä työskentelee. Samalla tarttuvat mieleen suomalaisen potilaan kanssa keskustellessa käytettävät termit ja sanonnat. Potilaan tutkimisen rutiini tulee näkyväksi, ja samalla päästään keskustelemaan mahdollisista lääketieteellisistä kysymyksistä kollegoiden kesken. Potilastietojen kirjaaminen tulee seuratessa tutuksi ja eri tilanteissa tehtävät lausunnot löytävät paikkansa käytännössä. Potilaalta pitää tietenkin pyytää lupa ulkopuolisen läsnäoloon. Potilaat ymmärtävät useimmiten oppimistarkoituksen ja antavat luvan vastaanoton seuraamiseen.

Vastaanotolla voi vähitellen antaa lääkärioppijalle pieniä tehtäviä niiden haasteellisuutta pikkuhiljaa lisäten. Voi pyytää tekemään osan statuksesta (esim. keuhkojen kuuntelu) ja kertomaan löydökset, kirjaamaan löydöksiä sairauskertomukseen, tekemään yksinkertaisia todistuksia, osallistumaan avustajana toimenpiteeseen ja myöhemmin tekemään näitä toimenpiteitä itsenäisesti.

Ulkopuolisen läsnäolo omalla vastaanotolla voi aluksia tuntua kiusalliselta. Siihen kuitenkin tottuu nopeasti ja aikaa ei kulu juuri enempää kuin yksin työskennellessä.

Vähitellen voi lääkärioppijalle antaa mahdollisuuden haastatella ja tutkia potilaita, heidän luvallaan, itsenäisesti. Statuslöydökset ja kirjaukset pitää kuitenkin amanuenssivaiheessa aina, ja työuran alussa säännöllisesti, tarkastaa. Reseptien kirjoittamista kannatta opettaa ”kädestä pitäen”, jotta käytössä oleva sairauskertomusjärjestelmä ja siihen liittyvät erityisominaisuudet tulevat tutuiksi alusta alkaen.

Oppija tarvitsee erityisesti uusien kielellisten taitojen harjaannuttamiseen paljon toistoa, ja siksi on tärkeää, että harjoittelumahdollisuuksia pyritään järjestämään mahdollisimman paljon.

Eri ammattilaisten työtä seuraamalla lääkäri voi oppia yksittäisen ammattilaisen työtavoista, vastuista, yhteisistä käytännöistä ja myös terveydenhuollon toimintakokonaisuudesta. Seuraamisen oheen kannattaa – aikapuitteiden rajoissa – liittää pieniä keskustelutuokioita ja selittää, miksi toimittiin juuri näin. Esimerkiksi potilaan oman terveyden edistämisiseen motivoinnin tapoja voi oppia toisen ammattilaisen työtä seuraamalla. On siis hyvä järjestää mahdollisuuksia muidenkin kuin lääkäreiden työn seuraamiselle.

Meetingit, työyhteisöpalaverit ja koulutukset ovat myös tärkeitä oppimismahdollisuuksia. Niihin osallistuminen on hyvä ottaa tavaksi alusta alkaen.

Mikäli lääkäri on ilmoittautunut YEK-koulutukseen tai jonkin erikoisalan erikoistumiskoulutukseen, hänellä on oikeus myös oman toimipaikan ulkopuoliseen koulutukseen. Lääkäriliiton suositus on noin kymmenen koulutuspäivää vuodessa. Ohjaavan lääkärin kanssa on hyvä miettiä näitä koulutusmahdollisuuksia osaamistarpeista lähteviksi ja kohdentaa koulutusta erityisesti heikoille ammattiosaamisen alueille.

  1. Arviointia arkeen

Aloittaessaan työskentelyä maahanmuuttajalääkäri tarvitsee paljon palautetta kehittymisensä tueksi. Ohjaajan kanssa voi sopia palautteen antamisen tavoista ja määräväleistä. Myös muun työyhteisön on hyvä oppia antamaan palautetta sekä onnistumisista että kehittymistarpeista. Palaute sovitetaan kielen oppijalle sopivaan, helposti ymmärrettävään muotoon. Palaute kohdistetaan lääkärin toimintaan, ei koskaan persoonaan. Mahdollinen positiivinen tai negatiivinen potilaspalaute tulee myös viestittää lääkärille. Ohjaajan tai esimiehen kanssa on hyvä miettiä, miten voisi toimia toisin, jottei negatiivista palautetta jatkossa tulisi.

Mikäli ohjaava lääkäri huomaa ohjattavansa ammatillisessa osaamisessa selviä puutteita, tulee hänen ohjata maahanmuuttajalääkäriä hankkimaan lisäosaamista; sopiva koulutus tai luettavaksi sovittu artikkeli voivat riittää tilanteen korjaamiseen. Vakavia puutteita havaitessaan ohjaajan tulee keskustella esimiehen kanssa työsuhteen jatkamisen mahdollisuuksista. Samalla mietitään, tehdäänkö myös ilmoitus Valviralle tilanteesta.

Työyhteisön, ohjaajan ja esimiehen kannustus ovat tärkeitä tekijöitä oppimismotivaation lisäämisessä. Suomenkieliset keskustelut tauolilla ja muiden työntekijöiden potilastyön seuraaminen auttavat alussa ammatillisen suomen kielitaidon kehittymisessä.