Opinnollinen kuntoutus kansanopistojen kehittäjänä

Teksti: Hanna Koivunen

Tutkimukseni lähtökohtana oli tutkia opinnollisen kuntoutuksen toteutumista kansanopistoissa. Kansanopistot ovat osa vapaata sivistystyötä. Vapaan sivistystyön tavoitteena on edistää elinikäisen oppimisen perusteella ihmisten monipuolista kehittymistä ja järjestää koulutusta, joka edistää yhteiskunnan tasa-arvoa, eheyttä ja aktiivista kansalaisuutta.

Kansanopistoille antavat oman leimansa lyhyet, enimmillään vuoden mittaiset kurssit ja koulutukset sekä asuntola- eli internaattiasuminen. Koulutus ja siihen hakeutuminen on avointa kaikille. Opinnollinen kuntoutus on kokonaisvaltainen prosessi joka yhdistetään opiskelijan opiskeluun.

Opinnollisen kuntoutuksen kautta kehitetään opiskelijan psykososiaalisia taitoja, oppimisvalmiuksia sekä oman elämän hallintaa. Oppimisprosessissa opiskelija on aktiivinen toimija, joka asettaa tavoitteita opiskelulleen ja on mukana oppimisensa arvioinnissa. Opinnollisen kuntoutuksen kautta opiskelija tulee tietoiseksi voimavaroistaan ja tuen tarpeistaan, joita pyritään tukemaan oppimisen keinoin. Yksilölliset ratkaisut tukevat opinnollista kuntoutusta. Näitä ovat muun muassa opetusmenetelmiin ja -välineisiin, oppimisympäristöön sekä oppimistapoihin liittyvät järjestelyt.

Tutkimusongelmiksi asetin opinnollisen kuntoutuksen toteutumisen. Miten Parlamentaarisen aikauiskoulutustyöryhmän antama tehtävä opinnollisesta kuntoutuksesta on onnistunut. Toinen minua kiinnostanut osa-alue oli miten kansalliset ja kansainväliset koulutuspolitiikan muutokset ovat vaikuttaneet opinnollisen kuntoutuksen toteutumiseen.

Tutkimuksen aineiston keruu tapahtui triangulaatioperiaatteella. Keräsin hyvin monenlaisia aineistoja. Pääaineistojani olivat kansalliset ja kansainväliset artikkelit ja asiakirjat sekä kansanopistolehtien artikkelit. Tutkimustani eteenpäin vieviä ja myös minua kansaopistokenttään perehdyttäviä aineistoja olivat kahden opinnollisen kuntoutuksen asiantuntijan sekä yhden kansanopisto-opiskelijan haastattelut sekä sähköinen kysely, jonka lähetin opinnollisen kuntoutuksen ensimmäisessä kehittämishankkeessa olleille kansanopistoille. Haastattelut ja sähköisen kyselyn analysoin teemaattisella aineiston analyysilla. Lopullisen aineiston analyysin tein historiassa tapahtuneen toiminnan ymmärtämisen analyysilla, joka antaa hyvät lähtökohdat historiassa tapahtuneen toiminnan ymmärtämiseen.

Tutkimustulokset osoittavat opinnollisen kuntoutuksen lähteneen hyvin käyntiin ensimmäisten hankerahoitteisten kokeilujen myötä vuosina 2004-2008. Hankkeet lisäsivät kansanopistojen henkilökunnan tietotaitoa toimia erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kanssa sekä toi uusia asiakasryhmiä kansanopistoihin.

Hankerahoituskauden jälkeen rahoitusta ei suunnitelmista huolimatta muutettu pysyviksi. Tästä johtuen hyvin vauhtiin lähtenyt toimintamuoto on vähentynyt huomattavasti.

Opinnollisen kuntoutuksen ja yleensä kansanopistojen rahoituksessa näkyy selkeästi kansalliset ja kansainväliset koulutuspolitiikan muutokset. Onkin mielenkiintoista nähdä miten esimerkiksi OECD:n teematutkinta ja muut arviointiraportit ovat vaikuttaneet Suomen aikuiskoulutuksen kenttään. Ne ovat nostaneet esiin vähän koulutettujen ja syrjäytymisvaarassa olevien kansalaisten oikeuden opiskeluun ja tasa-arvoiseen elämään.

Tämän hetkinen tarve vähän koulutettujen aikuisten perustaitojen lisäkoulutukselle olisi selkeä kohde opinnolliselle kuntoutukselle. Tulevaisuus näyttää miten se tulee toteutumaan.

Teksti: Hanna Koivunen

Teksti perustuu kirjoittajan pro gradu -tutkielmaan “Opinnollinen kuntoutus kansanopistojen kehittäjänä”