Perusopetuksen opetussuunnitelmauudistus asettaa opettamisen merkittävän muutoksen eteen

Juhana Jyrkiäinen tutki pro gradu -tutkielmassaan opettajien ja rehtoreiden käsityksiä ja kokemuksia uudesta perusopietuksen opetussuunnitelmasta ja siihen valmistautumisesta.

Keskeisimmät muutokset 22.12.2014 julkaistussa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa ovat laaja-alaiset osaamistavoitteet, monialaiset oppimiskokonaisuudet, tieto- ja viestintäteknologian (tvt) yleistyminen, opettajien yhteistyön lisääntyminen, ruotsin kielen ja yhteiskuntaopin opetuksen aikaistuminen, uusi oppilasta aktiivisena toimijana korostava oppimiskäsitys, aiempaa monipuolisempi oppilasarviointi sekä koulujen lisääntynyt vapaus päättää omista opetussisällöistään.

Tulosten mukaan luokanopettajat ja rehtorit  suhtautuvat opetussuunnitelmauudistukseen pääosin myönteisesti. Erityisesti monialaisten oppimiskokonaisuuksien, tieto- ja viestintäteknologian, yhteiskuntaopin ja opettajien välisen yhteistyön uskottiin vievän koulua oikeaan suuntaan.

Suurinta huolta aiheuttivat resurssien puute. Opettajat kokivat käytössä olevan tieto- ja viestintäteknologiavälineistön riittämättömäksi ja kaipasivat enemmän täydennyskoulutusta.

Uudenlaisessa opettajuudessa korostuu sisällöllinen laaja-alaisuus, oppilaiden osallistaminen, digitalisaatio sekä menetelmien vapaus. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien myötä opettajan on nähtävä oppiaineiden yhteys oikean elämän ilmiöihin ja irrottauduttava perinteisestä oppiainejaottelusta. Oppilaan korostuva rooli aktiivisena toimijana ja aiempaa monipuolisempi arviointi koettiin kunniakkaana mutta haastavana pyrkimyksenä.

Opettajien välisen yhteistyön lisääntyminen nähtiin voimavarana. Myös yhteistyön vanhempien ja koulun ulkopuolisten sidosryhmien kanssa uskottiin lisääntyvän. Käytännössä yhteistyön voivat kuitenkin estää vanhojen koulurakennuksien tilarajoitteet, aikatauluongelmat tai opettajien huono sitoutuminen.

Uuteen opetussuunnitelmaan on valmistauduttu kouluissa aktiivisesti. Opettajat ovat osallistuneet paikallisen opetussuunnitelmaan tekemiseen ja kokeneet opetussuunnitelmatyön pääosin onnistuneeksi. Rehtoreiden vastuulliseen rooliin oltiin tyytyväisiä. Rehtorit kokivat johtamisen vaatineen paljolti yhteistyötä, koordinointia ja delegointia, missä on korostunut strateginen mutta myös instruktionaalinen ja koulukulttuurin johtaminen.

Tutkimuksen perusteella opettajat kokevat opettamisen olevan merkittävän muutoksen edessä. Muutosten jalkauttaminen ei kuitenkaan ole kovin yksioikoista. Tutkimus antaakin aihetta kysyä, kuinka suurella vakavuudella näin suuri koulukulttuurin muutos ollaan kohtaamassa.

Tutkimusta varten haastateltiin kuutta pirkanmaalaista luokanopettajaa sekä kahta rehtoria keväällä 2016. Lisäksi aineistona käytettiin Opettaja-lehdessä julkaistuja tekstejä.

Juhana Jyrkiäinen: OPS 2016. Opettajien ja rehtoreiden käsityksiä ja kokemuksia uudesta opetussuunnitelmasta ja siihen valmistautumisesta. Pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201703071235