Tässä elämä on – Toimintatutkimus turvapaikanhakijoiden ohjauksesta ja sen kehittämisestä

Teksti: Janna Oikari

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaista turvapaikanhakijoiden ohjaus- ja neuvontatoiminta tällä hetkellä on ja miten ohjausta olisi mahdollista kehittää. Tutkimuksessa tarkasteltiin, millaisia kokemuksia turvapaikanhakijoilla on saadusta ohjauksesta ja neuvonnasta, mitä turvapaikanhakijat toivovat ohjaukselta ja miten turvapaikanhakijoita ohjaavat kuvaavat ohjaustoimintaa. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään millaista ohjauksen tulisi olla, jotta se palvelisi parhaiten turvapaikanhakijoita.

Tässä tutkimuksessa ohjausta käsiteltiin erityisesti turvapaikanhakijoiden näkökulmasta.

Tutkimus oli luonteeltaan toimintatutkimus. Tutkimuksen aineistona käytettiin turvapaikanhakijoilta kerättyjä elämänviivoja ja ’odotuksia ja kokemuksia’ -papereita, turvapaikanhakijoiden haastatteluja, vastaanottokeskuksen johtavan ohjaajan haastattelua sekä Suomen Punaisen Ristin työntekijöiden haastattelua. Aineistoa oli usealla eri kielellä ja osa aineistosta täytyi kääntää englanniksi ja suomeksi. Kiitän kaikkia aineiston keruuseen ja kääntämiseen osallistuneita. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla hyödyntämällä esimerkiksi teemoittelua. Tutkimuksen teoriaosuudessa tarkasteltiin turvapaikanhakijuutta ja ohjausta.

Tutkimuksen mukaan turvapaikanhakijoiden ohjaus on tällä hetkellä enimmäkseen koordinoimatonta toimintaa eli ohjausta toteutetaan tilanteen mukaan.

Ohjaus näyttäytyi tutkimuksessa tiedotuspainotteisena ja saatu ohjaus on ollut pitkälti tiedon jakamista eri aiheista. Ohjausta haettiin erityisesti opiskeluun ja työhön liittyvissä asioissa, mutta myös niin sanottu yleinen ohjaus esimerkiksi suomalaiseen kulttuuriin liittyen oli osa ohjauksen sisältöjä. Ohjauksen saaminen oli suurelta osin riippuvaista turvapaikanhakijan omasta aktiivisuudesta.

Tutkimuksen perusteella turvapaikanhakijoiden ohjauksessa on kehityskohteita sekä laajemmalla yhteiskunnallisella tasolla että käytännön tasolla.

Turvapaikanhakijoiden ohjauksessa ohjaajien tulisi kiinnittää erityistä huomiota vuorovaikutukseen ja vuorovaikutuksen laatuun. Ohjauksen ja tiedottamisen ei tulisi olla synonyymeja. Tällä hetkellä tiedon saanti ei ole ongelma, vaan turvapaikanhakijat toivoivat ohjaukselta enemmän aikaa ja kohtaamista. Yhteiskunnallisella tasolla ohjauksen tehtävä ja tavoitteet tulisi määritellä nykyistä tarkemmin ja ohjauksen yhteiskunnallista roolia ei tulisi vähätellä.

Vaikka ohjauksessa itsessään ilmeni kehityskohteita, suurimmat ongelmat kiteytyivät yhteiskunnallisiin seikkoihin ja pitkiin turvapaikkaprosesseihin.

Teksti: Janna Oikari

Teksti perustuu Janna Oikarin pro gradu -tutkielmaan.