Turvapaikanhakijalasten varhaiskasvatus kaipaa valtakunnallisia linjauksia

Teksti: Venla Järvelin

Turvapaikanhakijalapset ovat valtakunnallisten ohjaavien ja velvoittavien asiakirjojen (mm. Varhaiskasvatuslaki, YK:n Lapsen oikeuksien sopimus) mukaan oikeutettuja varhaiskasvatukseen, mutta käytännön tasolla julkiset varhaiskasvatuspalvelut eivät useimmiten tavoita heitä, toteaa Venla Järvelinin pro gradu -tutkimus. Alle kouluikäisille turvapaikanhakijalapsille kohdistettu toiminta on vastaanottokeskuksissa paikallisesti järjestäytynyttä ja sen konseptit ovat vaihtelevia. Tutkimuksen päätelmissä ratkaisuksi esitetään valtion kustantamaa niin kutsuttua valmistavaa varhaiskasvatusta, jolla määriteltäisiin paitsi järjestämisvelvollisuutta myös rahoitusta ja valtakunnallisesti tasavertaista laatua koskevat kysymykset.

Yksilöllinen tuki ja yhteiskuntaan integroituminen valmistavan varhaiskasvatuksen tavoitteina

Tutkimuksen ehdottamassa valtakunnallisessa linjauksessa tulisi ottaa huomioon laatu- ja rahoitusnäkökulman lisäksi myös turvapaikanhakijaperheiden erityistarpeet sekä toiminnan toteutuspaikkaa koskevat vaihtoehdot. Myös turvapaikanhakijalapsille kohdistettujen palveluiden tasavertainen laatu suhteessa kuntalaislapsiin olisi taattava.

Vastaanottokeskuksissa tarvitaan pitkäjänteistä ja säännöllistä toimintaa tukemaan lasten tasapainoista kasvua ja kehitystä, turvaamaan heille kuuluvat oikeudet lapsuuden vapauteen ja leikkiin sekä tukemaan vanhempia kasvatustehtävässä haastavassa elämäntilanteessa. Turvapaikanhakuaika on lapsille ja perheille kiinnittymätöntä ja henkisesti raskasta aikaa, jolloin vanhempien resurssit lasten kasvatukseen voivat olla puutteelliset.

Varhaiskasvatustoiminnan järjestäminen vastaanottokeskuksen tiloissa kannustaa perheitä tuomaan lapsiaan mukaan ja pitää osallistumiskynnyksen matalana. Lisäksi tällöin mahdollistuu läheinen yhteistyö vastaanottokeskuksen muun henkilöstön kanssa, mikä tukee perheiden yksilöllisyyden huomiointia varhaiskasvatustoiminnassa. Toisaalta vastaanottokeskuksessa toteutettavan varhaiskasvatuksen riskitekijöinä nähdään marginalisaatio- ja laitostumiskehityksen tukeminen; lähiympäristössä toteutettu toiminta tukisi paremmin perheiden integraatiota yhteiskuntaan ja kulttuuriin.

Monipuolinen aineisto valottaa turvapaikanhakijalasten varhaiskasvatusta erityisesti Tampereella

Tutkimus on etnografinen toimintatutkimus, jonka pääaineisto koostuu osallistuvasta havainnoinnista sekä tutkimuksen loppupuolella tehdyistä näkökulmahaastatteluista. Lisäksi tutkimuksessa perehdytään turvapaikanhakijuutta ja varhaiskasvatusta ohjaaviin lakeihin, linjauksiin ja asiakirjoihin. Tutkimus toteutettiin Tampereen alueella, erityisesti Tampereen Kaupin vastaanottokeskuksen varhaiskasvatuksen kerhotoiminnassa. Tutkija osallistui kyseiseen toimintaan vapaaehtoisena, työntekijänä sekä tutkijana. Näkökulmahaastatteluissa haastateltiin neljää asiantuntijaa, jotka lähestyvät aihetta kukin omasta yhteiskunnallisesta roolistaan.

Tutkimus valottaa turvapaikanhakijalasten varhaiskasvatuksellisia tarpeita ja mahdollisuuksia etsien kestävää ratkaisua koko yhteiskuntaa ja lasten välistä tasa-arvoa koskeviin kysymyksiin. Siinä tarkastellaan julkisen varhaiskasvatuksen rakenteita, globaalia vastuuta lapsuudesta sekä käytännön toteutusta ja lapsen kohtaamista osana perhettä.

Pro gradu –tutkielma on luettavissa kokonaisuudessaan Tampereen yliopiston avoimessa julkaisuarkistossa Tampubissa osoitteesta http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705191658.

 

Lisätietoja:

Kasvatustieteen maisteri Venla Järvelin 044-2537697, venla.jarvelin@gmail.com

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *