Meneillään olevat hankkeet

 

Eeva Kuikka: Ihmisen ja eläimen välinen suhde Venäjän pohjolaa käsittelevässä 1920-2000 -lukujen kirjallisuudessa. Osana Pohjoisen muuttuva ympäristö: Kulttuuriset representaatiot ja veden käyttötavat (CEN) -projektia (2018)

Eeva Kuikka tarkastelee väitöskirjatutkimuksessaan kuvauksia ihmisen ja eläimen välisestä suhteesta 1920-2000 lukujen venäläisessä ja neuvostoliittolaisessa Venäjän pohjolaa käsittelevässä kirjallisuudessa. Tutkimus tarkastelee sekä pohjolaa että sitä asuttavia ihmisiä ja ei-inhimillisiä eläimiä materiaalisina, elollisina olentoina, jotka kuitenkin kytkeytyvät kulttuurisiin merkityksiin ja diskursiivisiin käytäntöihin tavalla, joka ohjaa mielikuviamme ja käsityksiämme niistä. Tutkimuksen tavoitteena on osoittaa, kuinka erilaisin tavoin pohjoista on venäläisessä kirjallisuudessa kuvattu ja kuinka nämä erilaiset pohjoiset heijastuvat niihin sijoittuviin ihmis- ja eläinkuvauksiin.

Unni-Päivä Leino ja tutkimusryhmä: Kielellisten populaatioiden muutos ajassa (Kippo). Koneen säätiö (2017-2020)

Hanke tarkastelee Helsingin puhekielen muutosta yhdistämälläsosiolingvistiseen tutkimukseen toisaalta evoluutiobiologian menetelmiä ja laskennallista data-analyysiä sekä toisaalta muuttuvien rakenteiden analyysiä kognitiivisen kielitieteen keinoin. Haastatteluaineistosta havaittavan puhujakohtaisen äänne- ja muotopiirteiden vaihtelun perusteella puhujat luokitellaan erilaisiin puhujaryhmiin tai -populaatioihin, ja löydettyjen populaatioiden rakennetta verrataan perinteisiä sosiolingvistisiä muuttujia (ikä, sukupuoli, koulutustausta) käyttämällä saatuihin tuloksiin. Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa siitä, miten ja miksi kieli muuttuu ajan myötä sekä edistää uusien kvalitatiivisten menetelmien käyttöä sosiolingvistiikassa.

Niina Lilja: Arjen vuorovaikutusta muotoilemassa: Tutkimus suomen kielen käytöstä ja oppimisesta arjen vuorovaikutustilanteissa. Emil Aaltosen säätiö (2017-2019)

Arjen vuorovaikutusta muotoilemassa on Emil Aaltosen säätiön rahoittama kolmivuotinen tutkimusprojekti, jonka tavoitteena on ymmärtää paremmin luokkahuoneiden ulkopuolella tapahtuvaa suomen kielen käyttöä ja oppimista ja kehittää tämän pohjalta pedagogisia käytänteitä aikuisten suomi toisena kielenä -koulutuksen tehostamiseksi. Analysoimme oppimista tilanteisena vuorovaikutustoimintana, joka on kytköksissä niihin kielellisiin, kehollisiin ja materiaalisiin resursseihin, jotka kussakin tilanteessa ovat merkityksellisiä. Keräämme aineistomme videonauhoittamalla sekä erilaisia arjen vuorovaikutustilanteita että eri oppijaryhmien suomi toisena kielenä -koulutuksia. Pääasiallinen menetelmä aineiston analyysissa on multimodaalinen keskustelunanalyysi. Tutkimusprojektimme yhteiskunnallisena missiona on levittää levittää ajatusta siitä, että suomea voi puhua monin eri tavoin ja monenlaisilla aksenteilla: kieltä ei tarvitse osata täydellisesti, jotta sitä voisi käyttää.

Mikhail Mikhailov (PI): Lakitermien termipankki (suomi-venäjä). Cultura -säätiö (2017)

Lakitermipankki LATTER -hankkeen tavoitteena on tuottaa toimiva, kaikille käyttäjille avoin lakitermien tietokanta suomi-venäjä -kieliparilla. Termipankki suunnittellaan käyttöön kääntäjäkoulutuksessa yliopistoissa (TaY, HY,ISY). Termipankkia voisivat hyödyntää kääntäjien kouluttajat Suomessa, venäjän kielen kääntäjät ja tulkit.

Päivi Pahta (PI), Minna Palander-Collin (PI): Demokratisaatio, mediatisaatio ja kielikäytänteet Britanniassa 1700-1950 (DEMLANG). Suomen Akatemian rahoittama tutkimuskonsortio (2016-2020)

DEMLANG tuottaa tietoa sosiokulttuuristen demokratisaatio- ja mediatisaatioprosessien ja kielikäytänteiden yhteyksistä Britanniassa 1700–1950. Tavoitteena on löytää mekanismeja, joilla sosiokulttuuristen muutosten ja kielenmuutoksen keskinäistä yhteyttä voidaan selittää. Empiirinen tutkimus kohdistuu ideologioita ja arvoja välittäviin julkisiin ja yksityisiin teksteihin. Suuret tekstikorpukset mahdollistavat sanaston, fraasien ja syntaksin toistuvien kuvioiden aineistolähtöisen tunnistamisen ja tilastollisesti merkitsevien käännekohtien havaitsemisen makrotasolla. Pienten huolellisesti koostettujen korpusten avulla pystytään pureutumaan havaittujen ilmiöiden kompleksisuuteen mikrotasolla ja selittämään nousevia, muuttuvia ja katoavia kielipiirteitä historiallisen kontekstualisoinnin avulla.

Mika Perkiömäki: Meanings of the River in late Soviet and early post-Soviet Russian Prose. Emil Aaltosen Säätiö (2017)

Mika Perkiömäki tarkastelee väitöstutkimuksessaan joen merkityksiä 1970–1990-lukujen venäläisessä proosakirjallisuudessa ekokriittisestä näkökulmasta. Tutkimusaineisto koostuu siperialaisten niin sanottujen maaseutuprosaistien autobiografisesta tuotannosta. Tutkimuksen keskiössä on se, miten ihmisen ja joen välinen suhde representoituu tutkimusaineistossa sekä mitä merkityksiä tästä suhteesta välittyy. Perkiömäen väitöskirja osoittaa, miten venäläinen kirjallisuus käsitteli jokeen liittyvien kulttuuristen merkitysten kautta ympäristöoikeudenmukaisuuteen, materiaaliseen ekokritiikkiin ja antroposeeniin liittyviä kysymyksiä jo ennen kuin näitä käsitteitä oli keksitty.

Laura Pihkala-Posti: Multimodal, interactive and gamified language learning concepts. Tampereen yliopiston tiederahasto, Emil Öhmannin säätiö, Emil Aaltosen säätiö, TEKES ja Tampereen kaupungin tiederahasto (2017)

Monitieteisessä väitöskirjaprojektissa kehitetään multimodaalisia, pelillisiä, kokemuksellisia, holistisia, toiminnnallisia-ja yhteistoiminnallisia verkkokonsepteja vieraan kielen opetukseen. Keskeinen tavoite on löytää keinoja tukea oppijoita erilaisten digitaalisten oppimisalustojen, kuten sosiaalisen median alustojen, videokonferenssien, informaalien pelien (kuten Minecraft) ja pelillistettyjen oppimisympäristöjen avulla. Jälkimmäisiin kuuluvat muun muassa Berlin Kompass ja CityCompass, jotka Pihkala-Posti oli kehitti yhteistyössä TAUCHIn (Tampere Unit for Computer-Human Interaction) kanssa projekteissa “Active Learning Spaces” ja  “Digital Services”. Myös TRIMin (Tampere Research Center for Information and Media) osallistui Sosiaalista media ja pelejä-tutkimuspakettiin Aktiiviset oppimistilat-projektissa.

Hankkeen tavoitteena on kehittää keinoja edistää oppijoiden kirjallisia ja suullisia vieraan kielen taitoja sekä vahvistaa oppijan autonomiaa, toimijuutta ja oppijoiden yhteistyötä interaktivisten digitaalisten oppimisympäristöjen avulla. Hankkeen laajempi tavoite on valmistaa oppijoita autenttista, kulttuurienvälistä kommunikointia varten. Tutkimuksen lähestymistavat ovat pääasiassa kvalitatiivisia, ja sisältävät dialogista hermeneutiikkaa yhdistettynä toiminta- ja design-tutkimukseen.

Juha Raipola: Ekodystopia ja ei-inhimillinen toimijuus. Suomen Kulttuurirahasto (2016-2018)

Juha Raipolan tutkimusprojektin päätavoite on dystopiatutkimuksen teoreettisen välineistön päivittäminen planeetanlaajuisten ympäristöongelmien aikakaudelle. Lähtökohtana toimii eri teoriaperinteiden rinnastaminen ja luova yhdistely, jolla pyritään paitsi ekologisen dystopian – tai lyhyemmin ekodystopian – erityispiirteiden tunnistamiseen, myös dystopian lajitutkimusperinteen kriittiseen analyysiin. Tutkimus on tarkoitettu uudeksi teoreettiseksi avaukseksi, joka tuo ei-inhimillisen toimijuuden kysymykset osaksi dystopian tutkimusta. Tämä tarkoittaa näkökulmanmuutosta suhteessa aiempaan dystopiatutkimuksen perinteeseen: siinä missä tutkimus on vanhastaan keskittynyt lähinnä ihmistoimijuudelle asetettuihin yhteiskunnallisiin esteisiin, nostaa Raipola esiin dystooppisia teoksia, joissa fokus on ihmisen toimintakyvyttömyyden sijaan ei-inhimillisen ympäristön kyvyissä aktiiviseen toimintaan.

Arja Rosenholm (PI), Markku Lehtimäki (PI): Pohjoisen muuttuva ympäristö: Kulttuuriset representaatiot ja veden käyttötavat (CEN). Suomen Akatemia (2017-2021), Consortium University of Tampere & Itä-Suomen yliopisto

Monitieteisessä hankkeessa tutkitaan pohjoisen ja erityisesti arktisten alueiden merkityksiä keskustan ja periferian sekä vedentieteen näkökulmista. Pohjoisen alue on muuttumassa ilmaston lämpiämisen ja luonnonvarojen hyödyntämisen seurauksena globaalien intressien uudeksi keskukseksi. Hankkeessa liikutaan Itämereltä Pohjoiselle jäämerelle. Projekti tarkastelee sekä inhimillisiä kokemuksia että luonnollista ympäristöä osana arktista todellisuutta, jota tutkitaan monitieteisen humanistisen tutkimuksen (kirjallisuuden, kielitieteen, historian ja ympäristön tutkimuksen) metodein. Hanke tarkastelee pohjoisen ja arktisen alueiden historiaa sekä reaali- ja kuviteltua todellisuutta vesien (jäätiköt, kylmyys, lumi, tulvat), ei niinkään maantieteen kautta. Tutkimus yhdistää erilaisia aineistoja (kaunokirjallisuus, dokumentit, haastattelut, valo- ja elokuvat). Hanke tuottaa uutta tietoa pohjoisen ja erityisesti arktisen alueen elämästä, kertomuksista ja niiden vaikutuksesta nykykeskusteluun.

Päättyneet hankkeet