Tutkimusryhmän tavoitteena on julkaista monitieteinen teos (ArtHouse 2019) avaamaan ymmärrystä ”helsinkiläisen s:n” kehittymisestä ideologisena konstruktiona. Hanke on jatkoa projektille Pääkaupunkiseutu suomalaisten kieli-ideologioissa (osahanke projektissa Helsingin suomea – monimuotoisuus, sosiaalinen identiteetti ja kielelliset asenteet kaupunkiympäristössä, SA 2009-2012). Sosiolingvistisestä kieliasennetutkimuksesta alun perin liikkeelle lähtenyt monitieteinen HelSINki-tutkimusryhmä tutkii urbaania toiseutta ja erilaisiin urbaaneihin marginaaleihin liittyviä ilmiöitä 1800-luvun ruotsinkielisistä näyttelijättäristä 1960-luvun iskelmätähtiin, 1990-luvun Nylon Beatista 2000-luvun pissiksiin ja edelleen globaaleihin gay-tyyleihin ja nk. white trash -naisiin.

HelSINki-hankkeen lähtökohtana ovat suomalaisten kielitietoisuudesta kertovat tutkimustulokset, joiden mukaan Helsinki mieltyy suomalaisten keskuudessa erityisenä paikkana s:n ääntämisen näkökulmasta. Tähänastiset kielitieteelliset tutkimukset eivät kuitenkaan riitä selittämään tätä vahvaksi kasvanutta ideologista näkemystä “helsinkiläisestä ässästä”, joka on enemmän totta suomalaisten käsityksissä kuin lingvistisenä faktana.

Myyttisellä ”helsinkiläisellä ässällä” on kuitenkin historialliset juurensa, joiden tutkimiseen HelSINki-hanke erityisesti keskittyy. Hankkeessa paneudutaan monikielisen Helsingin 1800-luvun lopun olosuhteisiin sekä niihin ideologisiin prosesseihin ja kehityskaariin, joka avaavat ymmärrystä Helsingin ja helsinkiläisyyden asemaan suomalaisten kielitietoisuudessa ja tapoihin kuvitella Helsinkiä kielellisenä ja sosiokulttuurisena tilana. Tätä kautta voidaan ymmärtää, miten kuvitelma helsinkiläisestä ässästä on syntynyt, muokkautunut ja tullut ylläpidetyksi läpi vuosikymmenten muun muassa populaarikulttuurin nousun ja (kansa)koululaitoksen kautta ylläpidettyjen normikäsitysten kautta.

Hankkeen fokuksessa olevan kielenilmiön tarkastelun kautta Suomen kaupungistumisen ja maaltamuuton historia tulevat läpivalaistuksi uudenlaisessa tutkimusasetelmassa, jossa analysoidaan samalla kansallisen kertomuksen ja kaupungistumisen yhteensovittamisen vaikeuksia sekä helsinkiläisen identiteetin ja imagon synty- ja kehitysprosessia 1860-luvulta aina 2000-luvulle saakka.

 

Jäsenet

Mia Halonen (JYU)

Samu Nyström (HY)

Heikki Paunonen (Emeritus, TaY)

Johanna Vaattovaara (TaY)

 

Julkaisuja

2017. Halonen, Mia & Vaattovaara, Johanna. Tracing the indexicalization of the notion Helsinki s. – Linguistics 55 (5), 1169–1195.

2015. Vaattovaara, Johanna & Halonen, Mia. Missä on ässä? ”Stadilaisen s:n” helsinkiläisyydestä. Helsingissä puhuttavat suomet. Kielen indeksisyys ja sosiaaliset identiteetit. Toim.  Sorjonen, M-L. & Rouhikoski A. & Lehtonen, H. Helsinki: SKS, s. 40-83.

2013. Vaattovaara, Johanna. On the dynamics of non-linguists’ dialect perceptions – the perceived spatiality of /s/ variation in Finnish. Variation in Language and Language Use: Linguistic, Socio-Cultural and Cognitive Perspectives. Duisburg Papers on Research in Language and Culture. Toim. Reif, Monika & Justyna A. Robinson & Martin Pütz. Peter Lang, s. 134–163.