Juha Suoranta

Kuva: Harri Hinkka

Olen Tampereen yliopiston aikuiskasvatuksen professori ja opetan yhteiskuntatieteiden tiedekunnan yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelmassa. Julkaisuluetteloni ja CV:ni löytyvät täältä.

Olen kiinnostunut ohjaamaan graduja melko vapaasta aihevalikoimasta, mutta erityisesti niitä, jotka sijoittuvat soveltavan sosiologian, julkisen sosiologian, kasvatussosiologian ja kriittisen pedagogiikan aloille. Näissä sosiologista ammattitaitoa ja mielikuvitusta käytetään ihmisiä mietityttävien ongelmien valaisemiseen ja ratkomiseen sekä yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistämiseen, parhaimmillaan yhdessä heidän kanssaan.

Usein tällaisessa tutkimuksessa sovelletaan erilaisia osallistuvan tutkimuksen ja toimintatutkimuksen menetelmiä. Kuten sosiologi Michael Burawoy kirjoittaa (artikkelissaan Julkisen sosiologian puolustus, Sosiologia, 2006, s. 263), ”sosiologi toimii tiiviissä yhteistyössä näkyvän, tiheän, aktiivisen, paikallisen ja usein vastakulttuurisen yleisön kanssa. (…) Sosiologit työskentelevät työväenliikkeen, asukasyhdistysten, uskonyhteisöjen, maahanmuuttajien oikeuksia ajavien järjestöjen ja ihmisoikeusjärjestöjen kanssa (…) julkisen sosiologin ja hänen yleisönsä välillä vallitsee dialogi, kaksisuuntainen valistusprojekti.”

Tutkimusaiheet voivat käsitellä esimerkiksi ihmisten toimintaa ja heidän käyttämäänsä joukkovoimaa erilaisissa yhteiskunnallisissa liikkeissä ja käytäntöyhteisöissä, (järjestöt, poliittiset puolueet, aktivistit), erilaisia elämäntapoja ja elämäntilanteita ja ihmisten kehittymistä eri elämänalueilla, ihmisten tavoitteellista (yhteis)toimintaa ja vuorovaikutusta, kuten esimerkiksi hädässä olevien auttamista, lasten tai aikuisten oppimista ja opettamista (muodollisen koulutuksen piirissä tai Wikipediassa), jonkin uuden toimintakäytännön tai organisaation kehittämistä tai yhteiskunnallisten aloitteiden edistämistä eri tavoin (aktivismi, taide, puoluepolitiikka). Tällaisessa tutkimuksessa tärkeää on ottaa huomioon paitsi yhteiskunnan rakenteelliset tekijät myös ihmisten elämänhistoriallinen kokemus ja heidän omalle toiminnalleen antamansa merkitykset.

Avainsanoja ovat dialogisuus, kokemus, käytäntöyhteisö, merkitys, oppiminen, toiminta, vuorovaikutus, yhteiskunnallinen muutos, yhteiskunnalliset liikkeet, yhteistoiminta.