Olen sosiologian apulaisprofessori, joskin olen tuosta tehtävästä tutkimusvapaalla akatemiatutkijana vielä alkavan lukuvuoden 2017–2018 ajan. Vedän tutkimusvapaan aikanakin sosiologian graduseminaaria, joka käynnistyy syksyllä 2017. Tässä esittelemäni tutkimusteemat ja niihin liittyvät graduaiheet ovat sellaisia, joista annan kaikkein mieluiten graduohjausta jo syksyllä 2017 käynnistyvän seminaarin puitteissa. Vuotta myöhemmin, syksyllä 2018 käynnistyvän graduseminaarini on puolestaan tarkoitus keskittyä yksinomaan näitä aihepiirejä (laajasti ottaen) käsittelevien töiden ohjaamiseen. Tällöin seminaarin toimintaan ja gradujen ohjaamiseen tulevat osallistumaan itseni lisäksi myös yksikkömme tutkijatohtorit Riie Heikkilä ja Taru Lindblom.

TUTKIMUSINTRESSINI, LÄHESTYMISTAPANI JA HANKKEENI

Olen kulttuurisosiologi, jonka keskeisenä kiinnostuksen kohteena on se, miten kulttuuriset luokitukset ja hierarkiat liittyvät ja yhdistyvät sosiaalisiin luokituksiin ja eriarvoisuuteen. Kutsun tätä kulttuuriseksi stratifikaatioksi, jonka tutkimisessa painotan usein ajallisen muutoksen ja kansainvälisten vertailujen näkökulmia. Fokus on tällöin toisin sanoen siinä, miten kulttuuriset arvostukset ja hierarkiat ovat muuttuneet (ajallinen dynamiikka ja historiallisen kontekstin merkitys) ja siinä, miten suomalaiset arvostukset ja hierarkiat suhteutuvat muihin maihin verrattuna (kansallisen ja kulttuurisen kontekstin merkitys).

Käytännössä tutkimukseni käsittelevät mm. seuraavia aiheita: ihmisten elämäntyylit, maku, kulutus, kulttuuriosallistuminen ja taideharrastukset ja miten nämä ovat sosiaalisesti organisoituneet; kulttuurijournalismi ja median kulttuurisisällöt kulttuuristen arvostusten mittareina; yhteiskuntaluokat ja sosiaalinen eriytyminen, erityisesti eliittiryhmät; sukupolvet, erityisesti ns. suuret ikäluokat ja 1960-luvun jälkeinen kulttuurinen muutos. Tekemäni tutkimus on pääasiassa empiiristä, mutta joskus näitä aihepiirejä voi tarkastella vain käsitteellisestikin. Menetelmällisesti käytän sekä erilaisia kvantitatiivisia että kvalitatiivisia aineistoja, joskus pyrkien yhdistelemään niitä myös yhden ja saman tutkimuksen sisällä. Analysoitavina aineistoina toimivat toisin sanoen mm. kyselyt, rekisteri- ja matrikkeliaineistot, media- ja muut valmiit tekstiaineistot, haastattelut ja elämäntarinat. Esimerkkejä tutkimuksistani löydät täältä tai täältä.

Tällä hetkellä johdan kahta, osin lomittaista tutkimushanketta:

  • CUDIGE: “Cultural Distinctions, Generations and Change: A Comparative Study of Five European Countries, 1960–2010” (Suomen akatemian, Koneen säätiön ja Helsingin yliopiston rahoitus, 2013–2018)
  • DYNAMICS: “The Dynamics of Cultural Stratification: How Cultural Classifications, Hierarchies and Tastes Change” (Suomen akatemian rahoitus, 2017–2021)

Aiempia keskeisiä hankkeitani ovat olleet Helsingin yliopistossa työskennellessäni makuja ja elämäntyylejä tutkinut hanke (Suomen Akatemian ym. rahoitus, 2005–2013) sekä sukupolvia koskenut hanke (2001–2008), jossa tein myös väitöskirjani.

LUETTELO MAHDOLLISISTA GRADUAIHEISTA

Seuraavassa mainitsen esimerkkejä tutkimusaiheista, joihin liittyen olisin erityisen ilahtunut päästessäni ohjaamaan uusia graduntekijöitä. Ne ovat kuitenkin vain esimerkkejä: toivotan lämpimästi tervetulleiksi kaikki graduaiheet (joita itse en ole ehkä osannut ajatellakaan), jotka laajasti ottaen liittyvät kulttuurisen stratifikaation ja eriarvoisuuden tematiikkaan. Jaan listan tutkimushankkeiden ja niissä kerättyjen aineistojen mukaan; lopuksi mainitsen muutamia esimerkkejä myös sellaisista graduaiheista, jotka eivät suoraan perustuisi hankkeiden valmiille aineistoille. Myös hankkeiden alla mainittuja aiheita voi olla mahdollista tutkia myös muilla kuin hankkeen omilla valmiilla aineistoilla (esim. Yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta saatavilla olevat aineistot).

Pääsääntöisesti en suosittele, että opiskelijat itse keräisivät tutkimusaineistoja pro gradu -tutkielmiaan varten. Kyselyiden ja muiden suurten kvantitatiivisten aineistojen tapauksessa se ei ole oikeastaan koskaan järkevää ja haastatteluiden tapauksessa se kannattaa vain joskus. Tarkoituksenmukaisinta ”oman” aineiston kerääminen on paitsi etnografian (josta itselläni ei ole tutkimuskokemusta), myös eräiden media- ja tekstiaineistojen tapauksessa, mutta silloin kyse on enemmänkin analysoitavaksi tarkoitetun aineiston rajaamisesta jostain laajemmasta, valmiiksi julkaistusta kokonaisuudesta (esim. kvalitatiivisesti analysoitavat media-aineistot).

Kulttuuripääoma, maku ja kulutus

Aineistot: vuosina 2007–2009 kerätyt, edustavat aineistot Suomesta (kysely ja haastattelut)

  • Sosiaalisen pääoman ja -verkostojen yhteys kulttuuripääomaan ja makuun
  • Sanoma- ja aikakauslehtien lukeminen: sosiaalinen eriytyminen ja merkitys
  • Uskonnollisuuden yhteys kulttuuripääomaan ja makuun
  • Poliittisten mielipiteiden ja puoluekannan yhteys kulttuuripääomaan ja makuun (aiheesta tekeillä gradu syksystä 2017 alkaen!)

Aineistot: vuonna 2018 kerättävät, nykyhetkeen päivitettävät ja muutoksen analyysin mahdollistamat aineistot Suomesta (kysely ja haastattelut)

  • Muutamalle syksyn 2018 seminaarilaiselle tulee mahdolliseksi tehdä gradunsa joistain ensi vuonna kerättävien aineistojen kysymyksistä; soveltuvat aiheet tarkentuvat myöhemmin

Kulttuuristen arvostusten ja hierarkioiden muutos

Aineistot: eurooppalainen, kuudesta maasta kerätty aineisto laatusanomalehtien kulttuurisivuista, 1960–2010 (mahdollista analysoida sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti)

  • Sanomalehtiartikkeleissa käsiteltävien kulttuurituotteiden ”aikahorisontti”: viittaavatko kulttuurituotteet menneisyyteen, nykyhetkeen vai tulevaisuuteen
  • Kulttuurisivujen visuaalinen ilme ja kuvan ja tekstin muuttunut suhde
  • Gradun tekemiseen soveltuu myös varsinaisen sanomalehtiaineiston rinnalle koodattu kvantitatiivinen erillisaineisto kulttuurisivuilla julkaistuista mainoksista: aihe voisi liittyä esim. mainoksiin sisältyvien, ihmishahmon sisältävien kuvien analyysiin

Aineistot: Kuka kukin on? -kirjasarjasta koodattu eliittiaineisto Suomesta, Ruotsista ja Englannista, 1970–2010 (kvantitatiivinen aineisto)

  • Eliitin jäsenten sosiaalisen liikkuvuuden vertailu Suomen ja Ruotsin välillä
  • Eliitin jäsenten harrastusten vertailu Suomen ja Englannin välillä aineistoon sisältyviä avovastauksia kvalitatiivisesti hyödyntäen

Muita aiheita

  • Eri kulttuurinalojen tai ”kenttien” ajalliset kehityskulut, erityisesti suosion ja arvostuksen muutosten suhteen, käyttäen esimerkiksi erilaisia historiallisia lähteitä ja/tai media-aineistoja (esim. tiettyjen urheilulajien ja liikuntamuotojen arvostuksen historialliset muutokset tai vaikkapa tietokonepelien legitimoituminen vakavasti otettavaksi kulttuurin lajiksi)
  • Ilmaistujen makuarvostelmien ja toteutuneiden käytäntöjen ja kulutuksen erot ja ristiriidat
  • Ruokaan, syömiseen ja ravintoloihin liittyvät distinktiot ja niihin liittyvä mahdollinen uusi snobismi/foodie-ilmiö (ja/tai esteettisten ruokaan liittyvien makuarvostelmien suhde eettisiin/ekologisiin arvostelmiin ja ruokavalioon)
  • Kulttuurisen eliitin ja taloudellisen eliitin vertailu käyttämällä aineistona esim. eliitin jäsenistä julkaistuja (oma)elämäkertoja (aiheesta tekeillä gradu syksystä 2017 alkaen!)
  • Sukupolvi distinktiona ja erontekona vs. sukupolvien väliset kulttuuriset erot (esim. käyttämällä media-aineistoja)
  • Sukupuolispesifien (maskuliinisten ja feminiinisten) makujen ja elämäntyylien sisältö, erot ja ilmeneminen eri konteksteissa

Ota rohkeasti yhteyttä (semi.purhonen@uta.fi) ja tule keskustelemaan graduaiheista!

DYNAMICS-tutkimusryhmä (vasemmalta alkaen): Tina, Semi, Riie ja Taru (kuva Jonne Renvall).