Olen sosiologian apulaisprofessori, ja keskeinen osa opetustehtävääni on tutkielmien ohjaaminen. Tässä esittelemäni tutkimusteemat ja niihin liittyvät graduaiheet ovat sellaisia, joista annan kaikkein mieluiten graduohjausta. Syksyllä 2018 tarkoitukseni on käynnistää yhdessä yksikkömme tutkijatohtoreiden Riie Heikkilän ja Taru Lindblomin kanssa uusi, kulttuurisosiologian ja kulttuurisen stratifikaation teemoihin (laajasti ottaen) liittyvä graduryhmä.

TUTKIMUSINTRESSINI, LÄHESTYMISTAPANI JA HANKKEENI

Olen kulttuurisosiologi, jonka keskeisenä kiinnostuksen kohteena on se, miten kulttuuriset luokitukset ja hierarkiat liittyvät ja yhdistyvät sosiaalisiin luokituksiin ja eriarvoisuuteen. Kutsun tätä kulttuuriseksi stratifikaatioksi, jonka tutkimisessa painotan usein ajallisen muutoksen ja kansainvälisten vertailujen näkökulmia. Fokus on tällöin toisin sanoen siinä, miten kulttuuriset arvostukset ja hierarkiat ovat muuttuneet (ajallinen dynamiikka ja historiallisen kontekstin merkitys) ja siinä, miten suomalaiset arvostukset ja hierarkiat suhteutuvat muihin maihin verrattuna (kansallisen ja kulttuurisen kontekstin merkitys).

Käytännössä tutkimukseni käsittelevät mm. seuraavia aiheita: ihmisten elämäntyylit, maku, kulutus, kulttuuriosallistuminen ja taideharrastukset ja miten nämä ovat sosiaalisesti organisoituneet; kulttuurijournalismi ja median kulttuurisisällöt kulttuuristen arvostusten mittareina; yhteiskuntaluokat ja sosiaalinen eriytyminen, erityisesti eliittiryhmät; sukupolvet, erityisesti ns. suuret ikäluokat ja 1960-luvun jälkeinen kulttuurinen muutos. Tekemäni tutkimus on pääasiassa empiiristä, mutta joskus näitä aihepiirejä voi tarkastella vain käsitteellisestikin. Menetelmällisesti käytän sekä erilaisia kvantitatiivisia että kvalitatiivisia aineistoja, joskus pyrkien yhdistelemään niitä myös yhden ja saman tutkimuksen sisällä. Analysoitavina aineistoina toimivat toisin sanoen mm. kyselyt, rekisteri- ja matrikkeliaineistot, media- ja muut valmiit tekstiaineistot, haastattelut ja elämäntarinat. Esimerkkejä tutkimuksistani löydät täältä tai täältä.

Tällä hetkellä johdan kahta, osin lomittaista tutkimushanketta:

  • DYNAMICS: “The Dynamics of Cultural Stratification: How Cultural Classifications, Hierarchies and Tastes Change” (Suomen akatemian rahoitus, 2017–2021)
  • CUDIGE: “Cultural Distinctions, Generations and Change: A Comparative Study of Five European Countries, 1960–2010” (Suomen akatemian, Koneen säätiön ja Helsingin yliopiston rahoitus, 2013–2018)

Aiempia keskeisiä hankkeitani ovat olleet Helsingin yliopistossa työskennellessäni makuja ja elämäntyylejä tutkinut hanke (Suomen Akatemian ym. rahoitus, 2005–2013) sekä sukupolvia koskenut hanke (2001–2008), jossa tein myös väitöskirjani.

GRADUAIHEITA

Seuraavassa mainitsen esimerkkejä tutkimusaiheista, joihin liittyen olisin erityisen ilahtunut päästessäni ohjaamaan uusia graduntekijöitä. Ne ovat kuitenkin vain esimerkkejä: toivotan lämpimästi tervetulleiksi kaikki graduaiheet (joita itse en ole ehkä osannut ajatellakaan), jotka laajasti ottaen liittyvät kulttuurisen stratifikaation ja eriarvoisuuden tematiikkaan. Jaan listan tutkimushankkeiden ja niissä kerättyjen aineistojen mukaan; lopuksi mainitsen muutamia esimerkkejä myös sellaisista graduaiheista, jotka eivät suoraan perustuisi hankkeiden valmiille aineistoille. Myös hankkeiden alla mainittuja aiheita voi olla mahdollista tutkia myös muilla kuin hankkeen omilla valmiilla aineistoilla (esim. Yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta saatavilla olevat aineistot).

Pääsääntöisesti en suosittele, että opiskelijat itse keräisivät tutkimusaineistoja pro gradu -tutkielmiaan varten. Kyselyiden ja muiden suurten kvantitatiivisten aineistojen tapauksessa se ei ole oikeastaan koskaan järkevää ja haastatteluiden tapauksessa se kannattaa vain joskus. Tarkoituksenmukaisinta ”oman” aineiston kerääminen on paitsi etnografian (josta itselläni ei ole tutkimuskokemusta), myös eräiden media- ja tekstiaineistojen tapauksessa, mutta silloin kyse on enemmänkin analysoitavaksi tarkoitetun aineiston rajaamisesta jostain laajemmasta, valmiiksi julkaistusta kokonaisuudesta (esim. kvalitatiivisesti analysoitavat media-aineistot).

Kulttuuripääoma, maku ja kulutus

Aineistot: vuosina 2007–2009 kerätyt, edustavat aineistot Suomesta (kysely ja haastattelut), vuonna 2018 kerättävät, nykyhetkeen päivitettävät ja muutoksen analyysin mahdollistamat aineistot Suomesta (kysely käytettävissä elokuu 2018 ja haastattelut aikaisintaan loppuvuodesta 2018, todennäköisimmin keväällä 2019)

  • Sosiaalisen pääoman ja -verkostojen yhteys kulttuuripääomaan ja makuun (tekeillä yksi gradu!)
  • Sanoma- ja aikakauslehtien lukeminen: sosiaalinen eriytyminen ja merkitys
  • Uskonnollisuuden yhteys kulttuuripääomaan ja makuun
  • Poliittisten mielipiteiden ja puoluekannan yhteys kulttuuripääomaan ja makuun (tekeillä yksi gradu!)
  • Ruokavalintojen ja niihin kytkeytyvien elämäntyylien politisoituminen
  • Arkipäiväisen kuluttamisen suhde korkeakulttuuriin (vain 2018 aineisto); arkipäiväinen osallistuminen (ns. ”everyday participation”)
  • Osallistumisen muotojen dynamiikka (kulttuuriosallistuminen, arkipäiväinen toiminta, penkkiurheilu, liikuntaharrastukset, pelaaminen, some-aktiivisuus, poliittinen osallistuminen, kansalaisaktivismi ym.)
  • Sosiaalisen aktiivisuuden (kansalaisosallistuminen) ja kulttuurisen osallistumisen kytkökset; osallistumisen stratifikaatio
  • ”Käytännöllistä vai kiiltävää: Unelmien kodit Suomessa.” Koti kulttuurimaun ja -pääoman heijastumana
  • ”Tallinna, Tiibet, Teneriffa. Lomailun sosiaalinen kerrostuminen.” Matkailuvalintoihin ja -mieltymyksiin liittyvät sosiaaliset erot
  • Television katselun ja internetin käytön yhteys: onko runsaasti TV:tä katsovilla erityisiä (digitaalisen eriarvoisuuteen viittaavia) internetin käyttöön liittyviä rakenteita?
  • ”Kosmopoliitin maun ulottuvuudet ja motivaatiot.” Maun globaalius-lokaalius ja kosmopolitanismi; kotimaisen vs. ulkomaisen kulttuurin arvostus/preferointi ja maun dynamiikka
  • Koetun luokka-aseman suhteutuminen makuun/kulttuuriosallistumiseen (tai erilaisiin arvoihin/asenteisiin); luokkasamaistumisen muutos Suomessa 2007-2018.

Kulttuuristen arvostusten ja hierarkioiden muutos

Aineistot: eurooppalainen, kuudesta maasta kerätty aineisto laatusanomalehtien kulttuurisivuista, 1960–2010 (mahdollista analysoida sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti)

  • Sanomalehtiartikkeleissa käsiteltävien kulttuurituotteiden ”aikahorisontti”: viittaavatko kulttuurituotteet menneisyyteen, nykyhetkeen vai tulevaisuuteen
  • Eurooppalaiset laatusanomalehdet transnationaalina kulttuurin kenttänä: ovatko kulttuurijournalismin käytännöt ja arvostukset eri Euroopan maissa yhdenmukaistuneet nykypäivää kohti?
  • Kulttuurisivujen visuaalinen ilme ja kuvan ja tekstin muuttunut suhde
  • Gradun tekemiseen soveltuu myös varsinaisen sanomalehtiaineiston rinnalle koodattu kvantitatiivinen erillisaineisto kulttuurisivuilla julkaistuista mainoksista: aihe voisi liittyä esim. mainoksiin sisältyvien, ihmishahmon sisältävien kuvien analyysiin

Aineistot: Kuka kukin on? -kirjasarjasta koodattu eliittiaineisto Suomesta, Ruotsista ja Englannista, 1970–2010 (kvantitatiivinen aineisto)

  • Eliitin jäsenten sosiaalisen liikkuvuuden vertailu Suomen ja Ruotsin välillä
  • Eliitin jäsenten harrastusten vertailu Suomen ja Englannin välillä aineistoon sisältyviä avovastauksia kvalitatiivisesti hyödyntäen
  • Kulttuurisen eliitin ja taloudellisen eliitin vertailu käyttämällä aineistona esim. eliitin jäsenistä julkaistuja (oma)elämäkertoja (tekeillä yksi gradu!)

Muita aiheita

  • Netin vihapuhe/someraivo maun ja identiteettipolitiikan yhteenpunoutumisen näyttämönä (nettikeskusteluaineistot, esim. DYNAMICS S24-osa)
  • Kulttuurituotteiden trajektorit nettikeskusteluissa: isot aineistot ja muoti/legitiimiys/populaarius (nettikeskusteluaineistot, esim. DYNAMICS S24-osa)
  • ”Kävisin, mutta…” Hyvän kulttuuritahdon ilmaisut motivoimassa osallistumattomuutta (Riie Heikkilän 2018 keräämä haastatteluaineisto)
  • “Kulttuurinvihaajat? Kulttuuria kohtaan aidosti vihamieliset puhetavat suomalaisessa haastatteluaineistossa.” (RH:n 2018 keräämä haastatteluaineisto)
  • Suomalaisten esteettiset dispositiot haastattelupuheessa: taideteosten tunnistaminen ja niistä keskusteleminen (RH:n 2018 keräämä haastatteluaineisto)
  • Eri kulttuurinalojen tai ”kenttien” ajalliset kehityskulut, erityisesti suosion ja arvostuksen muutosten suhteen (kuvataiteet, elokuvaohjaajat, musiikkigenret, kirjallisuusgenret ym.; erilaiset media- ja dokumenttiaineistot, jopa haastattelut?)
  • Ruokaan, syömiseen ja ravintoloihin liittyvät distinktiot ja niihin liittyvä mahdollinen uusi snobismi/foodie-ilmiö (ja/tai esteettisten ruokaan liittyvien makuarvostelmien suhde eettisiin/ekologisiin arvostelmiin ja ruokavalioon; erilaiset media-aineistot, haastattelut)
  • Sukupolvi distinktiona ja erontekona vs. sukupolvien väliset kulttuuriset erot (erilaiset media-aineistot)
  • Sukupuolispesifien (maskuliinisten ja feminiinisten) makujen ja elämäntyylien sisältö, erot ja ilmeneminen eri konteksteissa
  • MYÖS MUUT AIHEET LAAJASTI OTTAEN NÄISTÄ TEEMOISTA JA MUILLA AINEISTOILLA MAHDOLLISIA!

Ota rohkeasti yhteyttä (semi.purhonen@uta.fi, tai riie.heikkila@uta.fi, taru.lindblom@uta.fi) ja tule keskustelemaan graduaiheista!

DYNAMICS-tutkimusryhmä (vasemmalta alkaen): Tina, Semi, Riie ja Taru (kuva Jonne Renvall).