RefugeesWellSchool

young plant growing through the ground, hope concept

Maahanmuuttajanuorten Psykososiaalinen Tukeminen Koulussa – Interventio- ja tutkimushanke

Koululla on suuri merkitys maahanmuuttajanuorten kotoutumisessa uuteen kulttuuriin ja tulevaisuuden unelmien toteutumisessa. Maahanmuuttajanuorten psykososiaalinen tukeminen koulussa (RefugeesWellSchool, RWS) -interventio- ja tutkimushankeen tavoitteena on edistää nuorten hyvinvointia ja auttaa heitä löytämään omat voimavaransa sekä lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta kouluympäristössä. Tavoitteena on myös ymmärtää sotaan ja pakolaisuuteen liittyvien traumojen ja stressin yhteyttä nuoren oppimiseen, toverisuhteisiin ja mielenterveyteen. Tärkeää on kartoittaa myös nuorten myönteisiä kokemuksia, voimaantumista ja selviytymiskeinoja1,2. Hanke tarjoaa kouluille psykososiaalisia interventioita, joiden avulla voidaan edistää oppilaiden yhteenkuuluvuutta ja hyvinvointia, monikulttuurisia toverisuhteita sekä kodin ja koulun yhteistyötä. Hanke on toteutettu kuuden eurooppalaisen maan yhteistyönä. Tutustu hankkeeseen.

Psykososiaaliset interventiot maahanmuuttajanuorten tukemiseen

Nuoret eroavat ongelmien vakavuuden ja voimavarojensa suhteen, ja psykososiaalisten interventioiden tulisi vastata erilaisiin tarpeisiin. Kuvion mukaisesti RWS-hankkeessa on Suomessa toteutettu 1) hyvinvointia yleisesti tukeva, 2) ennaltaehkäisevä ja 3) kohdennettu terapeuttinen interventio.

1) Opettajien tukeminen ja koulutus (In Service Teacher Training; INSETT) –intervention tavoitteena on lisätä opettajien tietoisuutta maahanmuuton vaikutuksista oppilaisiin ja antaa työkaluja esim. oppimisen ohjaukseen, traumaattisten ja stressaavien kokemusten lieventämiseen sekä monikulttuurisiin vanhempaintapaamisiin. Interventioon kuuluu verkkokurssi, jonka teemoja ovat mm. trauman vaikutus oppimiseen, maahanmuuttajanuoren sosiaaliset suhteet ja voimavarat, sekä opettajien oma hyvinvointi. Kurssille pääset tästä.

2) Vertaissuhteet voimavarana (Peer Integration and Enhancement Resource; PIER) -interventio pyrkii parantamaan nuorten sosiaalisia suhteita luokka- ja kouluympäristössä sekä luomaan mahdollisuuksia eri kulttuuritaustaisten nuorten ystävyydelle. Ryhmätapaamisissa opitaan draaman ja muiden luovien menetelmien avulla myötäelämistä sekä tunnistamaan omia ja toisten kulttuurisia toimintatapoja. Lisäksi hyödynnetään erilaisuuden ja samanlaisuuden kokemuksia ystävyyden rakentamisessa.

3) Selviytymiskeinojen harjoittelu (Teaching Recovery Techniques; TRT) –terapeuttinen interventio on kohdennettu nuorille, jotka oireilevat psyykkisesti. Koulujen oppilashuoltoryhmät (koulupsykologit ja -kuraattorit, erityisopettajat) saavat työvälineitä, joiden avulla työstää ryhmämuotoisesti nuorten traumaperäisiä oireita, esimerkkeinä hallitsemattomien tunteiden raamittaminen tai turvallisuuden tunteen moniaistinen luominen.

Maahanmuuttajanuorten opettajat

Opettajat ovat tärkeitä ihmisiä nuoren elämässä. Maahanmuuttajanuoret mainitsevat usein opettajien kannustuksen ja kiinnostuksen asioina, jotka ovat auttaneet heitä kotiutumaan uuteen maahan. Tutkimusten mukaan opettajien osoittama myötätunto, ymmärrys ja usko oppilaan kykyihin suojelee nuorten mielenterveyttä sotatraumojen kielteisiltä vaikutuksilta.3,4 Maahanmuuttajanuorten psykososiaalinen tukeminen koulussa –hanke tarjoaa opettajille mahdollisuutta syventää osaamistaan mm. trauman vaikutuksista oppimiseen, monikulttuurisesta pedagogiikasta ja kehityspsykologiasta.

Maahanmuuttajanuorten perheet

Sopeutuminen uuteen kotimaahan on vaativaa, ja eri perheenjäsenet yhdistävät suomalaisuutta omaan kulttuuriperintöönsä ainutkertaisin tavoin. Erot perheenjäsenten välillä etnisen identiteetin työstämisen tahdissa ja sisällöissä voivat kuitenkin aiheuttaa ristiriitoja perhevuorovaikutuksessa 5, 6, 7. Koulu ja opettajat ovat avainasemassa tiedon ja kokemusten jakamisessa suomalaisesta koulujärjestelmästä ja oppimisesta, mikä osaltaan auttaa perheitä sopeutumaan uuteen kotimaahan.

Maahanmuuttajanuorten vanhempien kokemuksissa koulun ja kodin yhteistyöstä tulee esiin vaikeus löytää tarvittavaa tietoa Suomen koulujärjestelmästä ja oman koulun käytännöistä8. Suomalaisen koulun kasvatuskäytännöt saattavat poiketa oman kotimaan tavoista, ja vanhemmat saattavat olla huolissaan nuoren oppimisesta ja toverisuhteista. Maahanmuuttajaperheet kokevat yksinäisyyttä ja vaikeuksia luoda ystävyyssuhteita suomalaisten kanssa5. Vanhemmat arvostavat koulun antamaa tukea ja pitävät sitä tärkeänä uudessa kulttuurisessa ja sosiaalisessa ympäristössä, jossa perheen oma tukiverkko voi olla vähäinen.

 

1 Nyarko, F., & Punamäki, R.L. (2019). Content and meaning of war experiences: A qualitative study of trauma and resilience among Liberian young refugees in Ghana Transcultural Psychiatry, https://doi.org/10.1177/1363461520901636

2 UNHCR (2017) Global trends in forced displacement. https://www.unhcr.org/statistics/unhcrstats/5943e8a34/global-trends-forced-displacement-2016.html. Haettu 1. huhtikuuta, 2020.

3 Hodes, M., & Vostanis, P. (2019). Practitioner Review: Mental health problems of refugee children and adolescents and their management. Journal of Child Psychology and Psychiatry, 60, 716-731. https://doi.org/10.1111/jcpp.13002

4 Diab, S.Y., Guillaime, M., & Punamäki, R.L., (2018). Ecological approach to academic achievement in war and military violence: Mediating and moderating role of school, family, and child characteristics. The Elementary School Journal, 119, 1-28. https://doi.org/10.1086/698730

5 Alitolppa-Niitamo, A., Fågel, S., & Säävälä, M. (2013). Olemme muuttaneet – ja kotoudumme: Maahan muuttaneen kohtaaminen ammatillisessa työssä. Helsinki: Väestöliitto.

6 Larja, L. (2017). Joka kolmas ulkomaalaistaustainen nuori samaistuu sekä suomalaisuuteen että taustamaahansa. Tilastokeskuksen asiantuntija-artikkelit.

7 French, S. E., Seidman, E., Allen, L., & Aber, J. L. (2006). The development of ethnic identity during adolescence. Developmental Psychology, 42, 1–10. https://doi.apa.org/doi/10.1037/0012-1649.42.1.1

8 Opetushallitus. Monikulttuurinen kodin ja koulun yhteistyö 2010. https://docplayer.fi/149961-Monikulttuurinen-kodin-ja-koulun-yhteistyo.html