TASA-RYHMÄN MATERIAALIT

TASA-ryhmän työkirjan ja materiaalit löydät täältä.

HAHNKKEEN TARKOITUS

TASA-hankkeessa kehitetään traumahoidon mallia alaikäisyksiköihin ja tutkitaan samalla:

  • Vakauttavan, ryhmämuotoisen intervention vaikuttavuutta nuorten mielenterveyden tukemisessa
  • Traumakeskeisen hoitomuodon vaikuttavuutta traumaoireiden lieventämisessäLisäksi tutkimuksessa selvitetään pilotteina toimivien alaikäisyksiköiden työntekijöiden näkemyksiä nuorten psyykkisen tuen tarpeesta ja käytettyjen interventioiden koetusta mielekkyydestä oman työn ja asiakkaiden hyvinvoinnin kannalta.Maaliskuussa 2017 koulutettiin 15 ryhmä- ja perheryhmäkotien työntekijää TASA-ryhmämallin toteuttamiseen alaikäisyksiköissä.Ensimmäiset ryhmät käynnistyivät maaliskuun lopulla 2017. Samalla aloitettiin tutkimuksen aineistonkeruu.

TUTIMUKSEN JALKAUTTAMINEN

Kaikki alaikäisyksiköt Suomessa tulevat saamaan projektin työkirjan traumanhoidon mallista alaikäisyksiköille. Tässä työkirjassa kuvataan yksityiskohtaisesti, kuinka alaikäisyksiköiden on mahdollista järjestää itsenäisesti vakauttavaa hoitomuotoa asiakkailleen ja kuinka he voivat saada apua kaikkein traumatisoituneimmille nuorille. Työkirja tullaan kääntämään englanniksi ja ruotsiksi ja sitä tullaan käyttämään Pohjoismaisessa yhteistyössä. Projekti tulee edesauttamaan alaikäisten turvapaikanhakijoiden oikeuden toteutumista terveydenhuollon palveluiden saamiseen.

HAHNKKEEN TAUSTA

Suomeen saapui vuonna 2015 yli 3000 yksin tullutta alaikäistä turvapaikanhakijaa. Aikaisempiin vuosiin ja vuoteen 2016 verrattuna määrä oli poikkeuksellisen suuri. Tarve näiden lasten ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin tukemiselle on ilmeinen.

Nykyisellään alaikäisten turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten traumaoireiden hoidossa on kaksi merkittävää haastetta.

Ensinnäkin, traumaoireiden hoitoa on saatavilla vain osalle yksintulleista turvapaikanhakijoista ja pakolaisista. Psykiatristen yksiköiden resurssit ovat riittämättömät tälle haavoittuvalle ryhmälle. Traumaoireet ovat osa alaikäisyksiköiden arkea.

Toisekseen, alaikäisten turvapaikanhakijoiden tarpeet ja toisaalta vallitsevat käytännöt ja tarjotut palvelut eivät aina kohtaa; tämä on havaittu myös kansainvälisisisä selvityksissä (ks. mm. Pottie ym., 2011). Vakauttavat ja traumakeskeiset hoitomuodot tulisi nähdä jatkumona niin, että traumakeskeiset hoitomuodot käynnistettäisiin silloin, kun niihin on selkeä tarve, mutta ennen niiden aloittamista varmistuttaisiin riittävästä turvallisuuden tunteesta ja rakennettaisiin nuoren vahvuuksia. Selkeä tarve on myös kulttuurisensitiivisille hoitomuodoille.

TASA-hanke pyrkii osaltaan vastaamaan näihin haasteisiin etsimällä keinoja hoitojatkumon kehittämiseen yksintulleiden nuorten kohdalla.