Työsuojelurahaston tutkimushanke 2015 – 2017  

Koordinaattori: Jouko Nätti
Rahoittaja: Työsuojelurahasto

Hankkeen loppuraportti on julkaistu.  Loppuraportti ja Tiedote

Päätösseminaari pidettiin
Tampereella Työelämän tutkimuspäivillä 2.-3.11.2017.

 Kiitos yhteistyöstä ja kiinnostuksesta!

Lisätietoja:
Erikoistutkija Marjut Pietiläinen, puh. 029 551 2798
Tutkijatohtori Satu Ojala, puh. 050 318 6176
Professori Jouko Nätti, puh. 040 746 619

 

Tutkimushankkeen tavoite

Tutkimushankkeen tarkoituksena on tuottaa uutta ja monipuolista tutkimustietoa työssä koetusta syrjinnästä ja sen yhteyksistä myöhempiin työuriin Suomessa 1990–2013.

Tutkimuksessa analysoidaan suomalaisten palkansaajien syrjintäkokemusten yleisyyttä sekä suomalaisten että
eurooppalaisten aineistojen avulla sekä syrjintäkokemusten yhteyttä myöhempään työuraan rekisteriaineistojen avulla.

Päähuomio kohdistuu ikäsyrjintään (nuoret), sukupuolisyrjintään (naiset), suosikkijärjestelmiin perustuvaan syrjintään sekä syrjinnän kasautumiseen.

 

Tutkimusryhmä

Hankkeen johtaja, sosiaalipolitiikan professori Jouko Nätti, Tampereen yliopisto, jouko.natti [at] uta.fi, kotisivu

Sosiaalipolitiikan tutkijatohtori Niina Viitasalo

Erikoistutkija Marjut Pietiläinen, Tilastokeskus, marjut.pietilainen [at] stat.fi, Tilastokeskuksen tasa-arvosivusto

Tilastotieteen tutkija Liudmila Lipiäinen, Tampereen yliopisto, liudmila.lipiainen [at] uta.fi

Sosiaalipolitiikan tutkijatohtori Satu Ojala, Tampereen yliopisto, satu.ojala [at] uta.fi, kotisivu

Sosiaalipsykologian maisteriopiskelija Rauha Hyvönen, Tampereen yliopisto

Työelämän tutkimuskeskuksen tutkijatohtori Katri Otonkorpi-Lehtoranta, kotisivu

Työelämän tutkimuskeskuksen tutkijatohtori Minna Leinonen, kotisivu

Työelämän tutkimuskeskuksen tutkijatohtori Esa Jokinen, kotisivu

Sukupuolentutkimuksen professori Päivi Korvajärvi, Tampereen yliopisto, paivi.korvajarvi [at] uta.fi, kotisivu

 

Aineistot ja tutkimuskysymykset

Tutkimuksen aineistot koostuvat Tilastokeskuksen työolotutkimuksista vuosilta 1990, 1997, 2003, 2008 ja 2013 ja niihin liitetyistä rekisteriseuranta-aineistoista. Työoloaineistot ovat Tilastokeskuksen toteuttamia ja edustavia otoksia Suomen työikäisestä väestöstä. Jokaista tutkimusta varten on tehty noin 3000–6000 käyntihaastattelua. Haastattelulomakkeet sisältävät kattavan joukon työelämän eri puolia kartoittavia kysymyksiä (Lehto ja Sutela 2008). Työoloaineiston avulla tutkitaan, kuinka yleisiä erilaiset syrjinnän muodot ja syrjintätilanteet ovat eri vuosina.

Rekisteritietoja käytetään tutkittaessa, minkälaisia yhteyksiä koetulla syrjinnällä on työntekijöiden myöhemmän työuran pituuden ja katkonaisuuden kannalta ja mitkä tekijät välittävät tai muuntavat näitä yhteyksiä. Myöhempiä työuria tutkimme kolmella ulottuvuudella. (1) Työuran pituutta arvioimme laskemalla työvuosien ja työkuukausien kokonaismäärän.  (2) Työurien katkonaisuutta tutkimme sairauspoissaolojen, työkyvyttömyyden ja työmarkkinoilta poissaolojen avulla. (3) Työurapolkuja tutkimme trajectory-analyysin avulla hyödyntämällä vuosittaista rekisteritietoa henkilön pääasiallisesta toiminnasta. Analyysin avulla muodostamme erilaisia työuratyyppejä (klustereita) sekä tutkimme, mitkä työntekijöiden, oman työn ja työpaikkojen ominaispiirteet ennustavat erilaisille työurapoluille sijoittumista (logistinen ja multinominaalinen regressioanalyysi).

Käsittelemme suomalaisten työsyrjintäkokemuksia myös suhteessa muihin Euroopan maihin, aineistona on eurooppalainen työolotutkimus (EWCS 2000, 2005, 2010). Kiinnostuksemme kohteena on erityisesti se, missä osaryhmissä suomalaisten kokemukset poikkeavat muista eurooppalaisista. European Working Condition Survey (EWCS) on eurooppalainen työolotutkimusaineisto, joka on kerätty haastattelujen avulla EU-maista vuosina 1991, 1995, 2000, 2005 ja 2010. Suomalaisia vastaajia aineistossa on ollut vuosittain 1000–1500.

 

Tutkimusryhmän julkaisuja

Marjut Pietiläinen, Niina Viitasalo, Liudmila Lipiäinen, Satu Ojala, Minna Leinonen, Katri Otonkorpi-Lehtoranta, Esa Jokinen, Päivi Korvajärvi & Jouko Nätti: TYÖSSÄ KOETTU SYRJINTÄ JA MYÖHEMPI TYÖURA. Loppuraportti, Työsuojelurahaston tutkimushanke 2015–2017. Työelämän tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto.

Marjut Pietiläinen, Niina Viitasalo, Jouko Nätti, Satu Ojala ja Päivi Korvajärvi: Ikä- ja sukupuolisyrjintä työssä. Talous & Yhteiskunta 4/2016.

Niina Viitasalo (2016) Nuoret ja ikäsyrjintä työelämässäTyöpoliittinen aikakauskirja 3/2016.

Niina Viitasalo (2015) Varttuneet ja ikäsyrjintä työelämässä. Acta Universitatis Tamperensis 1609. PDF

Marjut Pietiläinen & Miina Keski-Petäjä (2014) Työsyrjinnän seuranta Suomessa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 53/2014. Helsinki. PDF

Marjut Pietiläinen (toim. 2013) Työ, talous ja tasa-arvo. Helsinki: Tilastokeskus. PDF

 

Tutkimusryhmän toimintaa

WORK Conference Turku 2017 / abstrakti:

Perceived gender discrimination at work and subsequent long-term sickness absence among Finnish female employees, Marjut Pietiläinen, Jouko Nätti, Satu Ojala

Introduction: There are growing concerns in many European countries that higher employment rates are needed and employees should prolong their working careers. However, various adverse working conditions, like the incidence of gender-discrimination, may cause disincentives for workers. Gender discrimination is described as unfair treatment caused by the prejudices related to gender. In practice, gender discrimination can manifest in recruiting, access to training, and in transition to pension. Objective: The aim of this article is to examine how perceived gender discrimination at work is related to the number of sick leave days in the subsequent three-year period among Finnish female employees. Methods:The data consists of the representative Finnish Quality of Working Life Surveys (FQWLS) from the years 1997, 2003 and 2008, conducted by Statistics Finland, and merged with register-based follow-up data. The questionnaires comprise a comprehensive set of questions including questions about gender discrimination. The present study was restricted to 20-60 -year-old female employees (n=5,744). Long-term sickness absence information was drawn from the register data. The Finnish Social Insurance Institution (KELA) keeps records on sickness allowances paid for medically certified sickness absence of more than 10 days for the entire population. Long-term sickness absence in the years before each survey (1996, 2002, and 2007) were treated as baseline absenteeism, and the accumulated number of days on long-term sick leave during the subsequent three years (1998-2000, 2004-2006, and 2009-2011) was used as an outcome measure. A negative binomial model was used in the analysis of subsequent sickness absence days. Results: Perceived gender discrimination was associated to long-term sickness absence after controlling various background, work, and health-related factors. Conclusions: Gender discrimination at work is a significant risk factor for sickness absence.

Sosiologipäivät 2017 Tampere / abstrakti:

Syrjintäkokemukset työssä ja työuralla, Satu Ojala, Jouko Nätti, Liudmila Lipiäinen, Marjut Pietiläinen

Työsuojelurahaston tutkimushankkeessa Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015–2017) tutkimme suomalaisten palkansaajien syrjintäkokemusten yleisyyttä ja yhteyttä myöhempään työuraan. Aineistot koostuvat Tilastokeskuksen työolotutkimuksista vuosilta 1990, 1997, 2003, 2008 ja 2013 ja niihin liitetyistä rekisteriseuranta-aineistoista. Työoloaineistot ovat Tilastokeskuksen toteuttamia ja edustavia palkansaajaotoksia. Jokaista tutkimusta varten on tehty 3000–6000 käyntihaastattelua.

Tässä esityksessä arvioimme ikään ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän sekä palkkauksessa ja työhönotossa kohdatun syrjinnän yhteyttä myöhempään työuraan kahdeksan vuoden seurannoissa alkaen vuosista 1990, 1997 ja 2003. Työuramittareita ovat työ-, työttömyys- ja työmarkkinoilta poissaolon kuukaudet. Alustavissa tarkasteluissa etenkin ikäsyrjintä näyttäisi ennustavan työmarkkinoilta poissaoloja, ja palkkauksessa ja työhönotossa kohdattu syrjintä näyttäisi olevan yhteydessä työttömyyteen.

6th Global Forum on Gender Statistics, Helsinki 2016: Marjut Pietiläinen, puheenjohtajuus ryhmässä Inter-agency and expert group on gender statistics

NWLC 2016 Pohjoismaiset työelämän tutkimuspäivät Tampereella 2.–4.11.2016:

Konferenssin työryhmässä Longitudinal analysis in working life research esitettiin tästä hankkeesta kaksi esitystä, joiden abstraktit alla:

Discrimination at work and work career in a 7-year follow-up study, Marjut Pietiläinen, Niina Viitasalo, Satu Ojala, Jouko Nätti, Liudmila Lipiäinen & Päivi Korvajärvi

Using data from employee-representative Finnish Quality of Work Life Surveys in 1997 and 2003 merged with a 7-year register follow-up, we analyse how heterogeneous forms of discrimination at work are reflected in work career follow-up (employed months, unemployed months). Employees having experienced discrimination due to age (young, or old age), gender, family, nationality, disability, sexual orientation or due to several of these, are analyzed.

First, we apply sequence analysis to analyze the yearly employment positions of all Finnish employees in a 7-year follow-up. Six types of clusters of work careers are formed. As a second step, we then continue to analyze the probability of employees, who have experienced discrimination, to place to certain work career clusters. Multinomial logistic regression will be used for this second step, controlling for important background issues.

Study on testing discrimination questions with internet questioning method, Marjut Pietiläinen & Anna Pärnänen, Statistics Finland

According to the Quality of Work Life Survey 2013 two per cent of all employees have experienced age discrimination directed at young people and two per cent age discrimination towards aged people. Four per cent of women and around two per cent of men have experienced gender-based discrimination themselves. The survey can be considered a relatively reliable tool for measuring the experiences of employees in terms of discrimination: the sample is large, the response rate is high, the questions have remained virtually unchanged for as long as 15 years, and the survey is conducted with a reliable face-to-face interview method.

However, discrimination and unequal treatment is a very challenging survey object. Although the survey is relatively reliable and gives us a good idea of the prevalence of the observed and experienced discrimination and unequal treatment at workplace, it doesn’t tell us how respondents have understood these questions or how serious the discrimination situation has been. The topic can also be sensitive for respondents and interpretations of the concept may vary in different situations, times and between respondents. Specifying the reason of discrimination is not always that easy and may result to choose the option “other reason or hard to specify”. The deeper questioning is needed.

This presentation describes our study on testing the discrimination questions of the QWLS with the internet questioning method. The target is to find out the suitability of the internet questioning to questionnaire testing instead of the cognitive interviews, which have been the main testing method. Another objective is to investigate the questions and answering process on both observed and experienced discrimination as well as the level and seriousness of the discrimination. The target population consists of the respondents of the Work Life Survey 2013 who have objected or perceived gender or age based discrimination at their workplace and the reference group. In this presentation we will tell about the preliminary results of the study. 

Työelämän pitkittäisanalyysit -työryhmä Työelämän tutkimuspäivillä 2015, Satu Ojala & Jouko Nätti, linkki

— Satu Ojalan ja Tuija Koivusen esitelmä em. työryhmässä, Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä PDF

Global Forum on Gender StatisticsAguascalientes, Mexico3-5 November 2014 / abstrakti:

Monitoring model on labour discrimination in the Finnish labour market, Marjut Pietiläinen

The purpose of this paper is to present the Finnish monitoring model on labour discrimination, which offers a new way to examine the prevalence of discrimination. The development project for the monitoring model started in late 2013 and the report will be published towards the end of 2014. The project is funded by the Ministry of Employment and the Economy, the Ministry of Social Affairs and Health, and the Ministry of the Interior, and it is conducted by Statistics Finland. The aim is to construct a monitoring model on labour discrimination and on that basis, prepare a report on the topic with the objective of presenting an overall image of the prevalence of labour discrimination, provide information for both decision-making and all people, and increase people’s knowledge regarding this phenomenon.