(2016-2017)

Koordinaattori: Sirpa Syvänen
Konsortio: Tampereen yliopisto, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu, Savonia-ammattikorkeakoulu
Rahoittaja: ESR

 

Tavoitteet
Hankkeen tavoitteena on tukea ja edistää siihen osallistuvien mikro-, pienten ja keskisuurten yritysten
tuottavuutta, työhyvinvointia ja niiden kautta syntyvää kustannustehokkuutta ja kilpailukykyä.

  • Hankkeella haetaan ratkaisuja siihen, miten pienten ja keskisuurten yritysten kiireisen arjen
    keskelle saadaan luotua pysyvää henkilöstön ja johdon yhteistoimintaa ja sitoutumista, koko
    henkilöstön työhyvinvointia sekä yritysten tuottavuutta parantavia kehittämisrakenteita, jotka
    hyödyntävät myös verkkoa ja digitaalisuutta. Yritykset tarvitsevat ulkopuolista tukea näiden
    rakenteiden luomiseen.
  • Hankkeen tavoitteena on löytää yhdessä toimijoiden kanssa tuottavuuden ja työhyvinvoinnin
    avaimia, joiden avulla yritysten henkilöstön työhyvinvointi paranee, kasvu mahdollistuu ja
    työllistämismahdollisuudet parantuvat.
  • Välillisenä tavoitteena ja tuloksena on työpaikkojen säilyttäminen ja työurien pidentäminen
    sekä kestävä työelämä.
  • Pidemmän ajan tavoitteena on hankkeessa kehitettävän yhteistoiminnallisen kehittämisen toimintamallin
    edelleen kehittäminen myös muiden toimialojen yritysten ja julkisten organisaatioiden
    käyttöön.
  • Yksi tavoite on myös omaksua yhteistoiminnallisen kehittämisen periaatteet ja saada työhyvinvoinnin
    ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen osaksi yrityksen arkipäivää ja johtamiskulttuuria.

Kehittämistarpeet
Hankkeessa vastataan sekä yrityskohtaisiin että yleisempiin kohdejoukkoa ja niiden toimialoja koskeviin
kehittämishaasteisiin ja -tarpeisiin. Kehittämistyön lähtökohtana ovat yritysten itsensä ilmaisemat
kehittämistarpeet. Niiden pohjalta kaikille osallistuville yrityksille tehdään räätälöity kehittämissuunnitelma,
jonka toteuttamista hankkeen asiantuntijat tukevat. Myös yleisempiä tuottavuuden
ja työhyvinvoinnin kehittämistarpeita paikannetaan, kartoitetaan ja haetaan ratkaisuja eri toimialojen
ja yrityskoon, alueellisista ja seudullisista sekä eri toimialojen yrityskohtaisista kehittämistarpeista
käsin.

Kehittämisen viitekehys, kehittämisote ja menetelmät
Hanke on luonteeltaan yhteistoiminnallinen, dialoginen ja tutkimusavusteinen. Kehittäminen kohdentuu
yrityskohtaisesti (opitaan yrityksessä), alueellisesti (opitaan toisilta) ja valtakunnallisesti (oppimisverkosto)
työn, työ- ja palveluprosessien ja johtamisen kehittämiseen, työyhteisön ja tiimien
toiminnan uudistamiseen ja yhdessä oppimiseen. Hanke on valtakunnallinen ja se toteutetaan kolmella
maantieteellisellä alueella – Pirkanmaalla, Pohjois-Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla.

Tutkimusavusteisuuden kautta yrityksissä, alueilla ja kehittämisverkostossa on mahdollista päästä
kiinni niihin tekijöihin ja saada aikaa kehittämiskeskusteluja niistä asioita, tekijöistä ja sisällöistä,
joiden on tutkimusten ja hankearviointien mukaan havaittu vaikuttavan sekä tuottavuuteen että työhyvinvointiin.

Kehittämishankkeessa sovelletaan ja edelleen kehitetään kokonaisvaltaista työhyvinvoinnin
ja tuottavuuden kehittämismallia. Kehittämistapaan liittyy myös yhteistoiminnallisten, aktivoivien
ja luovuutta hyödyntävien kehittämisrakenteiden ja työkalujen soveltaminen ja omaksuminen.
Kehittämisrakenne muodostuu yrityskohtaisesta, alueellisesta ja kaikkien hankkeeseen osallistuvien
yritysten yhteisestä, verkostomaisesta ja tuottavuuden ja työhyvinvoinnin ilmiöihin yleisemmin
liittyvästä temaattisesta kehittämisestä. Yhteistoiminnallinen ja osallistava kehittämisote lisäävät
ja mahdollistavat työntekijöiden vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksia yritysten kehittämistyö-
hön. Osallisuus jo itsessään lisää työhyvinvointia ja työmotivaatiota ja edelleen sitoutumista yritykseen
ja sen toiminnan kehittämiseen. Tällöin sekä työnantaja että työntekijät hyötyvät. Hankkeeseen
osallistuvat yritykset saavat oman toimintansa kehittämiseen asiantuntija-apua konsortion eri alojen
asiantuntijoilta.

Hankkeessa huomioidaan ne horisontaaliset periaatteet, jotka ovat tarkoituksenmukaisia hankkeen
kannalta (mm. sukupuolivaikutukset, hyvinvoinnin kehittyminen, kestävä kehitys).

 

Koordinaattori ja päätoteuttaja: Tampereen yliopisto, Työelämän tutkimuskeskus

Osatoteuttajat: Savonia-Ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Tampereen Ammattikorkeakoulu

Yhteystiedot: Sirpa Syvänen sirpa.syvanen (at) uta.fi, Kati Tikkamäki kati.tikkamaki (at) uta.fi