Työn ilolla tuottavuutta ja kilpailukykyä

(2016-2018)

Koordinaattori: Sirpa Syvänen
Konsortio: Tampereen yliopisto, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu, Savonia-ammattikorkeakoulu
Rahoittaja: ESR

Tavoitteet
Hankkeen tavoitteena on tukea ja edistää siihen osallistuvien mikro-, pienten ja keskisuurten yritysten tuottavuutta, työhyvinvointia ja niiden kautta syntyvää kustannustehokkuutta ja kilpailukykyä.

· Hankkeella haetaan ratkaisuja siihen, miten pienten ja keskisuurten yritysten kiireisen arjen keskelle saadaan luotua pysyvää henkilöstön ja johdon yhteistoimintaa ja sitoutumista, koko henkilöstön työhyvinvointia sekä yritysten tuottavuutta parantavia kehittämisrakenteita, jotka hyödyntävät myös verkkoa ja digitaalisuutta. Yritykset tarvitsevat ulkopuolista tukea näiden rakenteiden luomiseen.
· Hankkeen tavoitteena on löytää yhdessä toimijoiden kanssa tuottavuuden ja työhyvinvoinnin avaimia, joiden avulla yritysten henkilöstön työhyvinvointi paranee, kasvu mahdollistuu ja työllistämismahdollisuudet parantuvat.
· Välillisenä tavoitteena ja tuloksena on työpaikkojen säilyttäminen ja työurien pidentäminen sekä kestävä työelämä.
· Pidemmän ajan tavoitteena on hankkeessa kehitettävän yhteistoiminnallisen kehittämisen toimintamallin edelleen kehittäminen myös muiden toimialojen yritysten ja julkisten organisaatioiden käyttöön.
· Yksi tavoite on myös omaksua yhteistoiminnallisen kehittämisen periaatteet ja saada työhyvinvoinnin ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen osaksi yrityksen arkipäivää ja johtamiskulttuuria.

Kehittämistarpeet
Hankkeessa vastataan sekä yrityskohtaisiin että yleisempiin kohdejoukkoa ja niiden toimialoja koskeviin kehittämishaasteisiin ja -tarpeisiin. Kehittämistyön lähtökohtana ovat yritysten itsensä ilmaisemat kehittämistarpeet. Niiden pohjalta kaikille osallistuville yrityksille tehdään räätälöity kehittämissuunnitelma, jonka toteuttamista hankkeen asiantuntijat tukevat. Myös yleisempiä tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämistarpeita paikannetaan, kartoitetaan ja haetaan ratkaisuja eri toimialojen ja yrityskoon, alueellisista ja seudullisista sekä eri toimialojen yrityskohtaisista kehittämistarpeista käsin.

Kehittämisen viitekehys, kehittämisote ja menetelmät
Hanke on luonteeltaan yhteistoiminnallinen, dialoginen ja tutkimusavusteinen. Kehittäminen kohdentuu yrityskohtaisesti (opitaan yrityksessä), alueellisesti (opitaan toisilta) ja valtakunnallisesti (oppimisverkosto) työn, työ- ja palveluprosessien ja johtamisen kehittämiseen, työyhteisön ja tiimien toiminnan uudistamiseen ja yhdessä oppimiseen. Hanke on valtakunnallinen ja se toteutetaan kolmella maantieteellisellä alueella – Pirkanmaalla, Pohjois-Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla.

Tutkimusavusteisuuden kautta yrityksissä, alueilla ja kehittämisverkostossa on mahdollista päästä kiinni niihin tekijöihin ja saada aikaa kehittämiskeskusteluja niistä asioita, tekijöistä ja sisällöistä, joiden on tutkimusten ja hankearviointien mukaan havaittu vaikuttavan sekä tuottavuuteen että työhyvinvointiin.

Kehittämishankkeessa sovelletaan ja edelleen kehitetään kokonaisvaltaista työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämismallia. Kehittämistapaan liittyy myös yhteistoiminnallisten, aktivoivien ja luovuutta hyödyntävien kehittämisrakenteiden ja työkalujen soveltaminen ja omaksuminen.
Kehittämisrakenne muodostuu yrityskohtaisesta, alueellisesta ja kaikkien hankkeeseen osallistuvien yritysten yhteisestä, verkostomaisesta ja tuottavuuden ja työhyvinvoinnin ilmiöihin yleisemmin liittyvästä temaattisesta kehittämisestä. Yhteistoiminnallinen ja osallistava kehittämisote lisäävät ja mahdollistavat työntekijöiden vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksia yritysten kehittämistyö-
hön. Osallisuus jo itsessään lisää työhyvinvointia ja työmotivaatiota ja edelleen sitoutumista yritykseen ja sen toiminnan kehittämiseen. Tällöin sekä työnantaja että työntekijät hyötyvät. Hankkeeseen osallistuvat yritykset saavat oman toimintansa kehittämiseen asiantuntija-apua konsortion eri alojen asiantuntijoilta.

Hankkeessa huomioidaan ne horisontaaliset periaatteet, jotka ovat tarkoituksenmukaisia hankkeen kannalta (mm. sukupuolivaikutukset, hyvinvoinnin kehittyminen, kestävä kehitys).

Koordinaattori ja päätoteuttaja: Tampereen yliopisto, Työelämän tutkimuskeskus

Osatoteuttajat: Savonia-Ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Tampereen Ammattikorkeakoulu

Yhteystiedot: Sirpa Syvänen sirpa.syvanen (at) uta.fi, Kati Tikkamäki kati.tikkamaki (at) uta.fi